Nainen kuten minä

Ei ole miestä, mutta jos olisi ja haluaisi, niin tottakai panisin. Eihän tuo ole paha juttu ollenkaan. Totta kai ja olen pannutkin! Siinä on kuulkaa mies alistuneen näköisenä kun kumartelee sängyllä perse pystyssä. Heittäisin sen homon pihalle samantien kun alkais tuommoista ehdottelemaan. Kyllä olen lykkinyt miestäni hanuriin, miehellä ainoa ehto oli että on tarpeeksi… Nyt ymmärrän sen. Olen kaunis, pian 25 vuotta täyttävä nainen. Olen kaunis sisäisesti niin kuin ulkoisesti. Minulla on melko kaunis luonne ja kauniit silmät. Minä rakastan pukeutua näyttävästi, tummiin väreihin. Minä rakastan isoja näyttäviä korviksia. Minä haluan korostaa silmiäni välillä irtoripsillä ja se on ihan ok. Mies työntyy häneen takaapäin ja minä polvistun Iinan haarojen väliin. Kaupassa on hiljaista kuin huopatossutehtaalla, ja saan rauhassa kierrellä hyllyltä toiselle hypistelemässä jos jonkinlaista vaatekappaletta. Liike suljetaan vartin päästä, mutta sitä ennen uskon ehtiväni sovittaakin vaatteet. Viime lauantaina pääsin pitkästä aikaa poikien kanssa museoon. Meitä, kuten muutamaa muutakin, kiinnosti elokuun puolella Kansallismuseoon auennut Muumien juhlanäyttely ”Rohkeus, rakkaus, vapaus!Muumit 75”.Hyvät uutiset ensiksi: me jonotettiin, luultavasti osittain Pride-viikonlopun ohjelman vuoksi, 1,5 tuntia josta puolet ulkona, puolet aulassa… mutta näyttely on auki vielä ... Sen minä tiedän, että Anitalla ei ole mitään sitä vastaan. Hän vaikka mielellään katselisi, kun nussin sinua. Hän todennäköisesti jopa imisi sen ensin juhlakuntoon sinua varten, sillä hänen mielestään olet seksikäs nainen, ja minä olen samaa mieltä”, Antero sanoi Iidan nuollessa hänen pallejaan. Saavuimme pian hänen asunnolleen. Hän suuteli minua ahnaasti eteisessä, hieroi etumustani ahnaasti. Minä painoin hänen naisellisen vartalon omaani vasten. Tunsin hänen pehmeytensä, runsauden, joka kumpusi himokkaan, eroottisen naisen lihasta. Avasin hänen mekkonsa ja pullautin isot rinnat ulos liiveistä. Pelaa kasinopelejä ilman tilin avaamista! Talleta pankkitunnuksilla. Kotiuta voitot parissa minuutissa takaisin pankkitilille. Ei rekisteröitymistä, ei salasanoja, ei mainospostia. Tämä nainen tuntuu sanovan, vaikka ei sitä suoraan ilmaisekaan: olenhan minäkin Jumalan lapsi, sillä minä tunnustan sinut, Jeesuksen, Herrakseni ja Messiaakseni. Hän ei kuitenkaan vetoa tähän, vaan hyväksyy, että häntä verrataan koiraan. Haluttoman miehen puoliso ei hänkään uskalla puhua asiasta, sehän on sama kuin sanoisi, että minä en ole mikään nainen kun en kelpaa miehelle seksikumppaniksi – vaikka miehet haluavat aina! Ohjeen pimppimuffineihin löydät täältä. Puolison haluttomuudesta kärsivä nainen voi myös kokea, että hänessä on muutenkin jotain vialla. Arvot, Inspiraatio, Kotimaa, Minä, Taidot, Tutkimustieto, Uutiset, Videot Naisia rohkaistaan rattiin Neste K:n tämän vuoden Nainen ratissa -kampanjalla. Oikeus ajokorttiin on suomalaisille tärkeimpiä asioita täysi-ikäisyydessä, selviää Neste K -liikenneasemaketjun...

Miten oppia elämään yksin?

2020.07.31 20:49 Potentillanen Miten oppia elämään yksin?

Terve,
olen 25-vuotias nainen ja olen asunut koko aikuisikäni kämppisten kanssa tai yhteisössä. Sen jälkeen olen asunut seurustelukumppanin kanssa. Suhde päättyi eroon, ja asun nyt ensimmäistä kertaa elämässäni yksin.
Tilanne tuntuu kaikin puolin hedelmälliseltä, tuntuu hyvältä päästä tutustumaan itseensä ihan omassa rauhassa ja miettiä miten minä haluan hoitaa asiat omassa kodissani.
Samaan aikaan huomaan, että tämä on todella haastavaa. Minusta on tullut nyt parissa viikossa kaikenlaisen viihteen suurkuluttaja ja internetin käyttöni on ajallisesti vähintään kolminkertaistunut. Henkilökohtaisesti pidän tätä ongelmana, ja haluaisin tehdä elämässäni enemmän muita juttuja, kuten vaikka ulkoilla. Tuntuu että minun on vaikea olla itseni kanssa yksin.
Toinen häiritsevä asia on, että huomaan miten minun on vaikea pitää kotia siistinä itseäni varten. Olen aiemmin tainnut siivota kämppisten ja kumppanin takia, nyt tuntuukin vaikealta tehdä sama itseni takia.
Eli siis olisin todella kiitollinen jos teillä olisi käytännön vinkkejä/pohdintaa miten voisin oppia olemaan itseni kanssa ja huolehtimaan kodistani ihan vain itseäni varten.
submitted by Potentillanen to Apua [link] [comments]


2020.01.29 13:10 yeetlolbeans Muokkaa: kiitos kultaisesta muukalaisesta

Muokkaa: kiitos kultaisesta muukalaisesta, en odottanut tämän viestin räjähtää! Elämäni alkoi kasvaa pienessä maatilassa Pohjois-Kansasissa. Isäni oli maanviljelijä ja äitini oli kassat paikallisessa kaupungissa hiekkatiellä. Meillä ei ollut paljon ja tulot olivat hyvin vähän, paras lelu, jonka kasvatin, oli sikarakko, joka räjähti kuin pallo, jonka kanssa voin leikkiä minun ja kahden veljeni välillä. 11-vuotiaana asiat alkoivat kovetua taloni elämässä isäni juomaongelman takia, koska se ei ollut hyvä sato sinä vuonna. Kuten hänen isänsä ennen häntä, kun hän oli työskennellyt, hän tulisi kotiin ja juo, mutta toisin kuin isänsä, hän ei lyö meitä, ellemme sotkeudu, hänen isänsä jätti hänet ja äitinsä puolustamaan itseään toisen maailmansodan jälkeen, vaikka niin hänelläkin oli se on vaikeampaa kuin minä kasvaa. Kerran isäni juoi liikaa ja hän osui pikkuveljeni Jameyn kanssa. Jamey ei tiennyt mitä tehdä ja karkasi yön aikana myrskyn aikana. Koko perhe oli etsimässä häntä, mutta emme koskaan nähneet Jameyä enää. Tämä sai isäni juomaan enemmän ja sai hänet elämään 16-vuotiaana. Vanhemman veljeni ja minun täytyi ottaa maatila kokonaan haltuun äitimme avulla, joka lopetti työnsä kassana, elämä sai hyvin vaikea tästä eteenpäin. Saimme tauon, kun olin 18-vuotias ja hyvä sato pystyimme säästämään rahaa. Pystin muuttumaan 21-vuotiaana suurempiin Tennessee-kaupunkeihin. Perheen jättäminen oli vaikeaa, kun äitini ikääntyi, mutta vanhempi veljeni otti tilan kokonaan haltuun ja laajensi sitä jopa kannattavammaksi työksi. Aloitin työskennellä siinä, missä olin osaava, korjata mekaniikkaa. Olin kova työntekijä ja siirryin helposti työketjuuni kaupunkini sisällä. Päivän vähän, mutta en koskaan asettunut sellaisen kanssa, jonka kanssa kirjoittaisin kotiin muutaman ensimmäisen vuoden ajan. Kun sain 26-vuotiaana, sain soitto mieheltäni, veljeni työskenteli tiloilla joidenkin koneiden kanssa ja sai kätensä kiinni siihen ja vakavasti vaurioitunut. Minun piti tulla kotiin ja auttaa maatilaa, sillä aikaa kun olin saavuttanut korkean aseman vanhempana mekaanikkona autokaupassa ja työskennellyt joskus puolella korjata elektroniikkaa. Menin kotiin ja piti auttaa maatilalla vuoden ajan, en ollut menossa hyvin. Hän ohitti seuraavan vuoden munuaissairauden vuoksi. Veljeni lopulta toipui ja palasin takaisin Tennesseeen, yritin palata asemaani, mutta olin poissaolon vuoksi jo pitkään korvannut. Minun piti alkaa työskennellä taas alhaalta, kun minulla oli asiakas, hän oli kaunein nainen, jonka olen koskaan nähnyt Tennesseessä ja jolla on upea ruskeat hiukset. Mukava sanoa, että lyöimme sen melko hyvin, muutaman viikon sisällä olimme treffoimassa. Voin sanoa, että hän oli yksi parhaista asioista, joita minulle on tapahtunut elämässäni. 30-vuotiaana menin naimisiin hänen kanssaan ja ensimmäinen lapseni oli matkalla tuolloin. Olin palannut edelliseen asemaani ja ostanut mukavan talon lähellä Tennessee-vuoria. 34-vuotiaana syntyi toinen lapseni. Kaksi lapseni ovat nyt molemmat lukiossa, yksi fuksi, toinen vanhempi. Jatkoin urani entistä elektroniikkatyöhön, joka työskentelee tietokoneilla ja korjaa niitä. Vuonna 2013 etsiessään kuinka korjata pieni ongelma emolevyllä, löysin outon sivuston nimeltä reddit.com, tällä sivustolla oli kaikki tarvitsemani vastaukset ja yhteisö, joka oli aina valmis auttamaan. Olen ollut sivustolla siitä lähtien. Kuten äskettäin voitte nähdä, kommentoin tätä säiettä ja jonkinlainen muukalainen antoi minulle kultaa. Kiitos vielä kerran ystävällinen muukalainen!
submitted by yeetlolbeans to KopioSpagetti [link] [comments]


2019.05.14 11:41 poisheitetty_ Tarinoita julkiselta sektorilta.

Minua on jo pidemmän aikaa vituttanut eräs juttu josta on pakko avautua. Olin pitkän aikaa töissä eräässä suuressa julkisen sektorin organisaatiossa. Vuosien varrella olin silminnäkijä törkeälle epäpätevyydelle ja korruptiolle. En kerro mikä organisaatio oli kyseessä ja henkilöiden nimet on vaihdettu koska eihän minulle vedenpitäviä todisteita tästä ole.
No aloitetaan:
Entinen pomoni Martti meni alunperin töihin siihen organisaatioon joskus 60-luvulla. Silloinhan tietokoneita ei vielä ollut miltei olemassa. Työt tehtiin vanhoilla kunnon reikäkorteilla. Martti oli ilmeisesti kova tekemään hommia silloin nuorena poikana koska hän nopeasti yleni silloisen "IT-osaston" päälliköksi. Martti oli varmasti erittäin pätevä päällikkö silloin kauan sitten, mutta maailma oli muuttumassa.
Nimittäin Martin johtama IT-osasto ei ollut enää 2000-luvulla se mitä se oli joskus 60-luvulla. Organisaatio oli kasvanut sadoista käyttäjistä yli kuuden tuhannen käyttäjän ympäristöksi. Yhtäkkiä jokainen näistä henkilöistä tarvitsi oman tietokoneen ja suuria investointeja täytyi tehdä.
Menin itse töihin siihen organisaation 2000-luvulla. Olin innokas nuori IT-kaveri ja olin uuteen työhöni erittäin tyytyväinen. Yksi asia minkä huomasin miltei heti oli se, että Martti ei ollut hyvä johtaja. Tätä on hieman hankala selittää, mutta hän oli liian "passiivinen" ja mukava. Hänen naiivia persoonaa pystyi hyväksikäyttämään todella helposti. Siis omalla tavalla hän oli tuosta syystä minulle unelmapomo, mutta siihen vastuun määrään nähden hän oli erittäin epäpätevä.
Kuten aikaisemmin selitin, IT-ala oli räjähtämässä käsiin ja Martilla oli enemmän töitä kuin mitä hän pystyi itse hoitamaan. Martti joutui sitten delegoimaan omia töitä toisille henkilöille.
Yksi Martin suosikkityöntekijöistä oli Pekka. Pekka oli erittäin supliikki sanamies ja myös todella karismaattinen. Valitettavasti hän oli juuri oikeanlainen häikäilemätön persoona joka pystyi hyväksikäyttämään Martin sinisilmäistä persoonaa. Pekka sai työasemien, tulostimien ja muiden oheislaitteiden hankinnan "vastuun" itselleen. Pekka sanoi mitä ostetaan ja Martti laittoi allekirjoituksen lappuun.
Hallinnon johdolla oli luotto Marttiin ja sieltä ei koskaan kyseenalaistettu laitehankintoja ja Martti luotti Pekkaan. Pekalla oli siis täysi valta laitehankinnoissa ja kukaan ei hänen tekemisiinsä puuttunut.
Kaikki julkisen sektorin hankinnat jotka ylittävät sadan tuhannen euron summan täytyy kilpailuttaa. Kaikki Pekan vastuulla olevat laitehankinnat ylittivät sen summan ja siksi ne kilpailutettiin, mutta ovela henkilö saattaisi huomata porsaanreiän. Nimittäin jos linjaat laitehankintojesi vaatimukset sillä tavalla, että vain yksi toimittaja voi niihin vastata niin voittaja on jo valmiiksi valittu. Kilpailutuksesta tulee silloin vain muodollisuus.
Minua itseäni ei silloin kiinnostanut nämä asiat, mutta rupesin kuulemaan kaikenlaisia juoruja kahvipöydässä. Muistan kun eräs vanha konkari nainen siellä sanoi minulle, että "kaikkihan sen tietävät, että Pekka on Fujitsun mies". En tajunnut vielä mitä hän sillä tarkoitti, mutta nyt tajuan.
Huomasin itsekkin vuosien varrella tilanteita mitkä pistivät hälytyskellot soimaan. Tässä muutama esimerkki: Pekka päätti yksi päivä, että kaikki talon työasemat joissa on vielä 19-tuuman näyttö täytyy vaihtaa isompaan. Tämmöistä tarvetta ei tullut suoraan käyttäjiltä vaan tämä oli Pekan päähänpisto. Fujitsulta ostettiin työ ja minä katselin pää pyörällä kun satoja toimivia näyttöjä heitettiin roskiin. Hintalappuun ei tullut pelkästään näyttöjen hinnat vaan myös Fujitsulta ostetut työtunnit ja ne on saatanan kalliita tunteja. Hinnaksi tuli varmasti satoja tuhansia aivan turhaa työtä.
Toinen oli tilanne missä työasemien käyttöjärjestelmät piti vaihtaa uuteen. Projektille oli oma projektipäällikkö ja fujitsun tarjoama hinta tarvittavalle työlle oli niin korkea, että projektipäällikkö ei voinut sitä hyväksyä. Pekka meni asiasta miltei paniikkiin ja sanoi, että tätä työtä eivät voi muut tehdä koska "fujitsun pojat tuntevat talon niin hyvin". Pekka meni asiasta sanomaan Martille ja Pekka sai projektipäällikön tittelin itselleen. Fujitsun tarjous meni läpi.
Vuodet vierivät, Martti jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen tuli uusi päällikkö. Uutta päällikköämme onneksi kiinnosti laitehankinnat enemmän ja hänen tulon jälkeen asiat alkoivat muuttua. Ensimmäistä kertaa varmaan vuosikymmeneen työasemien kilpailutus hoidettiin rehellisesti ja "yllättäen" tämä Pekan suosima toimittaja tippui pois pelistä. Suurimman todisteen suoranaiselle korruptiolle sain kun näin vanhan ja uuden laitetoimittajan työasemien hintaerot. Työkaverini oli jostain kaivanut ne hinnat joilla työasemia meille oikeasti myytiin ja ero oli naurettava! Esimerkiksi eräs fuijitsun laitemalli oli maksanut sille organisaatiolle 3500e kappaleelta. Uudella toimittajalla hinta oli pudonnut puolella ja työaseman komponentit olivat teholtaan identtiset. Jos tätä lukee kukaan nörtti niin miettikää minkälaisen monsterityöaseman tuolla 3500 eurolla saa.
Ajatelkaa tietokoneita oli siinä organisaatiossa yli 5000 kpl ja ne vaihdettiin neljän vuoden välein. En ole varma kuinka kauan Pekka oli vastuussa laitehankinnoista, mutta ainakin se oli yli kymmenen vuotta. Eli jos rahaa on heitetty hukkaan 50% työaseman todellisesta hinnasta niin puhutaan miljoonista euroista haaskattuja verovaroja ja se on pelkästään työasemien hinnoissa. Kuten sanoin Pekka oli vastuussa muistakin hankinnoista ja projekteista.
En voi kirjoittaa tähän loppuu, että paha sai palkkansa vaan asia lakaistiin hiljaisesti maton alle. Pekka on siellä edelleen töissä (vaikkei luojan kiitos ole enää vastuussa miljoona-hankinnoista).
En ole itse enää siellä töissä, mutta nuo asiat ovat jääneet kummittelemaan. Minulla on itseasiassa toinenkin juttu tuosta samasta organisaatiosta joka liittyy erääseen tietojärjestelmään jota ei koskaan otettu käyttöön ja siihen upposi ainakin miljoona euroa... Ehkä avaudun siitä myös jossain vaiheessa.
Kiitos jos jaksoit lukea loppuun. Tämä helpotti.
submitted by poisheitetty_ to Suomi [link] [comments]


2019.04.08 07:23 OptiMaxi Perussuomalaisten avaruusohjelma jo lähes valmis - vielä mahtuu mukaan!

Suomen Uutiset
Perussuomalaisten avaruusohjelma on edennyt suunniteltua nopeammin. Aloituksesta on kulunut tuskin viikko ja jo nyt valmistellaan lähtöä kiivaasti. Puoluetoimiston avaruusosastolla hiotaan avaruuden valloituksen yksityiskohtia, mutta mistä kaikki oikein sai alkunsa ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Haastattelimme avaruusohjelman arkkitehtejä ja tietenkin myös hankkeen johtajaa Jussi "Mestari" Halla-ahoa.
Suomen Uutiset: "Työmies" Matti Putkonen, te vastaatte hankkeen teknisestä toteutuksesta. Mistä ohjelma sai alkunsa?
Matti Putkonen: Niin, kyllä mä vastaan ja ihan mielelläni vastaankin. Yksi ilta mietittiin, että onko se ilmastonmuutos tulossa rajan yli ja haettiin sitten läheisestä Claes Ohlssonin kaupasta kaukoputki Jussin aloitteesta. Laura (toim. huom. Laura Huhtasaari, ope) ja Teuvo (toim. huom. Teuvo Hakkarainen, yrittäjä) olivat siinä mukana. Toimiston katolta tiirailtiin merirajalle siltä varalta, että pitää laittaa raja kiinni, mutta ei siellä mitään ilmastonmuutosta näkynyt. Laura alkoi sitten etsiä todisteita, että kaareutuuko maapallo. Mestari Jussi opasti katsomaan korkeammalle ja sieltäpä löytyikin jotain tosi jännää. Kokonainen planeetta. Me muut emme sitä nähneet, mutta Mestarin havaintokyky on tietysti omaa luokkaansa.
SU: Mediassa ja tieteilijät ovat kiistäneet koko planeetaan, mitä te siihen sanotte?
Matias Turkkila: Sanomme, että valeuutisia.
Jussi Halla-aho: Olisi älyllisesti epärehellistä unohtaa, että silmäni ovat laserilla leikatut.
SU: Mikä tästä planeetasta tekee erityisen ja onko planeetalla nimi, tiedotusvastaava Matias Turkkila?
MT: Valtamedia on pimittänyt planeetan kansalta. Niin ja sitten tietysti planeetta on tosiaan kelvollinen elämään, siellä voi ihminen asua. Nimesimme planeetan Impivaaraksi. Varmistimme Esalta, että saman nimistä planeettaa ei ole olemassa. Esa oli juuri autoilemassa Pihtiputaalle, mutta muisteli ulkomuistista että ei ole. Nimesimme planeetan oitis Impivaaraksi.
SU: Mistä tiedätte, että planeetta on sopiva ihmisasumiselle, henkilölajittelija Teuvo Hakkarainen?
Teuvo Hakkarainen: Käytiin siinä Jussin ja muiden kanssa debatti asiasta. Mestari muistutti, että kansallisimieliselle ihmiselle asuinpaikaksi sopii parhaiten paikka, jossa ei ole vieraita kulttuureita, hassun värisiä ihmisiä tai uskontoja tai haittamaahanmuuttajia. Sitten zoomattiin tarkemmin planeettaan ja Jussi katsoi, että ei löydy yhtään mitään noista ikävyyksistä. Sopii kuin nyrkki silmään valkoiselle miehelle ja hänen vaimolleen ja tyttöystävälleen. Siellä voi rauhassa kulkea suomalainen impi ilman pelkoa ahdistelusta, oikein sopiva planeetta asua.
SU: Avaruusmatkailu on kallista ja vaikeata, miten planeetalle päästään?
MP: Ei se ole ollenkaan niin vaikeata. Valtamedian valeuutiset korostavat hankaluuksia rahoittaakseen omaa toimintaansa. Tutkimme erilaisia keinoja päästä ulos maan ilmakehästä. Se on matkan vaikein osuus. Tarvitsemme todella ison aluksen. Matkaan lähtee ehkä jopa 200 000 perussuomalaista suomalaista ja siksi olemme päätyneet vallankumouksellisiin ratkaisuihin. Jo saksalaiset tutkivat monivaiheista tykkiä ja sellaisen me olemme päättäneet rakentaa. Alus laukaistaan putken pohjalta ja matkalla on lisäpaukkuja, joilla vauhti aina vain kiihtyy. Lisäksi tykki on korkean mäen päällä. Oikeastaan rakennetaan monta alusta. Näet yhteen tykin lähettämään avaruusalukseen mahtuu tuhat matkustajaa. Siksi teemme tykkejä 200 ja ne laukaistaan kaikki samaan aikaan. Mestarin sanoin hoidetaan maahanmuutto-ongelma yhdellä laakilla. Alkuvauhdiksi tarvitaan vain riittävän iso pamaus tai kunnon jytky ja hetkessä ollaan ilmakehän ulkopuolella ilman monimutkaisia lentosuunnitelmia ja aina rikkoutuvia rakettimoottoreita ja muita vaikeita juttuja. Nämä hommat ovat loppujen lopuksi aika yksinkertaisia.
SU: Mutta eikö se ole aika kova pamaus ja matka kestää kauan, miten siitä selvitään ja miten vauhtia pidetään yllä tai ohjataan?
MP: Onhan se iso paukku, nimesimme aluksetkin Komet Bombeiksi. Tilasimme Etolasta erikoispaksua vaahtomuovia istuimien pehmikkeeksi ja XXL:stä pyöräilykypärät Mestarin kanta-asiakaskortilla. Valtamedia aina liioittelee kaiken hankaluutta niin kuin ihmisoikeuksista. Matka ei ole niin pitkä kuin äkkiseltään luulisi. Meidän Mestarin laskelmien mukaan matka kestää kolme kuukautta ja pari päivää päälle riippuen tuulen voimakkuudesta. Siitä puheenollen, aluksen käyttövoimaa ei oteta lepakoille haitallisesta tuulienergiasta. Räjähtelevät lepakot voisivat aiheuttaa vakavia runkovaurioita. Käytämme aluksen ohjaamiseen ekologista biokaasua, jota saadaan matkalla runsaasti possu-, kaali- ja hernesoppapainotteisen ruokavalion ansiosta.
Laura Huhtasaari: Haluaisin tähän väliin sanoa, että matka kuluu joutuisasti, kun opettelemme luomiskertomusta ja katselemme vaalivideoita ja Mestarin puheita. Meillä on vahvaa näyttöä, että kannattajamme eli matkustajamme jaksavat parikin vuotta liki putkeen kuunnella samoja juttuja uudelleen ja uudelleen. Moraalia ylläpidetään lukemalla uutisia kuinka maahanmuuttajat sortavat kantaväestövähemmistöä maassa.
MP: Kiitos tuosta Laura. Kipaisepa kahvit keittiöstä.
SU: Vaikuttaa selvältä suunnitelmalta. Miten matkalle voi ilmoittautua ja kuka pääsee matkalle ja mitä matka Impivaaraan maksaa?
MT: Matkalle pääsevät PS:n jäsenet. Ilmoittautuminen ja jäseneksi liittyminen käy kätevästi puoluetoimiston sivuilla täyttämällä soveltuvuustestin. Kysymykset ovat helppoja kenelle tahansa, kuten oletko mamu tai oletko hetero vai homo, syötkö possua, oletko mies vai nainen jne. Matkan normaalihinta on 1000 euroa, mutta PS:n jäsenet saavat 50% alennuksen, joten maksettavaa jää vain 1500€. Per nuppi. SKE:n ja SoO:n poppoo saavat vapaaliput. Tuossa jo mainittiin, että paikkoja on yhteensä 200 000. Kannattaa olla ripeä. Suurin osa paikoista on jo myyty. Ulkomaalaiskiintiössä on yksi paikka. Se on varattu Junes Lokalle, joka toivottavasti myös dokumentoi matkan.
SU: Kuinka sitten toimitaan Impivaarassa ja mitä siellä tapahtuu?
MP: Tärkeintä on organisoitua mahdollisimman nopeasti ja vallata parhaat alueet. Pitää valmistautua puolustamaan Impivaaraa ja välttää rakentamasta kannustimia maahanmuuttajille. Impivaarassa on töitä kaikille lapsista vanhuksiin, näinpä sosiaaliturvaa ei tarvita ollenkaan. Se on kuule yksi kannustinloukku vähemmän mamuille. Haittamaahanmuuttoon vaikutamme myös ruokavaliolla. Se koostuu pääasiassa possun osista jauhetusta nötkötistä ja makkarasta.
SU: Eikö sitten laskeutuminen ole ongelma, miten siitä selvitään hengissä?
TH: Tukkihommissa olen huomannut, että puut eivät kaadettaessa katkea muualta kuin siitä kohdasta, josta on sahattu. Sahaamme alukset jo valmiiksi melkein poikki matkustamon ja moottoriosion välistä. Juuri noin sekuntia ennen kunkin aluksen kapteeni laukaisee narusta vetämällä pienen räjähdyspanoksen ja moottorit eroavat rungosta kuin kanto. Sitten matkustamo-osa liukuu sulavasti Impivaaran kamaraan terävin kärki edellä ja pysyy ehjänä. Varotoimenpiteenä matkustajat laittavat päänsä jalkojensa väliin ja pitävät nenästä kiinni. Jos Tokmannilta saadaan hyvä tarjous, ostetaan ehkä pyykkipojat koko porukalle.
SU: Lähteekö koko Perussuomalaisten johto matkalle, eikö maapallon Suomella ole mitään väliä?
JH-a: Suomella ei ole väliä, sillä se uppoaa länteen ihan pian. Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva tietää sen ja niin lukee blogissani, tarkistin eilen ja sinäkin voisit tarkistaa. Syntyvyys, maahanmuutto, allahu akbar blaa blaa, kyllä sinä tiedät, Etkö tiedä? Raiskaus, raiskaus, raiskaus. Pim! Nyt tiedät. Koko johto lähtee, siitä ei tingitä. Paitsi Immonen ja minä jäämme vielä siivoilemaan puoluetoimistoa ja hoitamaan ikävää byrokratiaa. Sitä valitettavasti jää tehtäväksi lähdönkin jälkeen. Lisäksi poliittisen protestin runnoma fillari pitää korjata. Tulemme sitten perästä. Olisi kohtuutonta vaatia muilta tällaista uhri..uhrautumista, niin Olli ja minä ajattelimme hoitaa homman pois päiviltä. Siitä tulikin mieleen, että Suomen Sisu saattaa sattumalta olla paikalla pakot..glup..varmistamassa, että kukaan ylimääräinen ei yritä tunkea Impivaaraan. Kyllä se on Mestarin homma jäädä viimeisenä laivaan. Olisi älyllisesti epärehellistä ajatella tässä olevan mitään muuta motiivia kuin silkka epäitsekkyys. Äänestä jaloillasi ennen kuin ne kastuvat! Impivaarassa nähdään, mutta ei mamuja eikä minareetteja!
SU: Kiitos kahvista Laura.
submitted by OptiMaxi to Suomi [link] [comments]


2019.01.03 00:31 HeittoPussi2019 Pettäminen

Tähän alkuun hiukan perustietoa:
Kiinnijääminen.
Meillä oli käytössä kummallakin Google Calendar joka on jaettu kummakin kanssa. Helpottaa asioiden sopimista kun kummallakin on vuorotyö. Aloin joskus 4 kuukautta sitten jo ihmettelemään kun vaimo merkitsi osaan työvuoroista KVP. Mietin että mikä vuoro tämä voi olla, varsinkin kun kestää aina normaalia myöhempään. Vaimolta tätä tiedustelin ja hän sanoi että se on jokin kokeelullinen vuoro jota hän tekee nyt hetken aikaa. En ollut siltikään tyytyväinen vastaukseen.
KVP-vuorojen jälkeen vaimo ei koskaan käynyt suihkussa. Tämä oli hyvin outoa koskan hän aina käy suihkussa työvuoron jälkeen. Hän sanoi aina että ei jaksa, haluaa vain mennä suoraan nukkumaan. Sekin oli outoa koska muina iltoina aina syömme yhdessä iltapalan mutta hän meni suoraan syömättä mitään nukkumaan.
Eräänä kertana kun pesin autoja ja ajattelin että kerään roskat kummankin autoista pois. Löysin hänen autosta kondomikääreen reunan. Se oli hyvin pieni osa mutta hyvin varmasti se oli siitä. Epäilykseni syvenee. Kävin itseasiassa ostamassa eri merkkisiä kondomipaketteja ja vertailin sitä pakettien reunaan. 90% osuma. Epäilys on nyt todella syvällä.
Tässä vaiheessa tapahtui iso läpimurto, meillä on taloudessa yksi pöytätietokone jota kummatkin käyttää kirjanpito sekä muihin tärkeisiin töihin. Menin tekemään muutamat työjutut pois alta ja vaimo oli jättänyt kaikki paperinsa siihen pöydälle. Todenäköisesti oli tarkistanut vuoroja ja muita. Heittelin paperit hänen laatikoihin ja yksi palkkanauha paperi tipahti pöydän taakse. Konttasin sen sieltä pois ja samalla katsoin että mikä helvetin paperi tämä edes on. Huomasin että vaimolla oli todella paljon palkattomia poissaoloja. Mietin että mitä ihmettä, hänhän on lähes kokoajan töissä. Katsoin kaksi päivämäärää ja ne täsmäsivät kalenterin KVP päiviin.
Tästä ymmärsin toisen seikan, vaimolla oli ennen meitä suhde Kari nimiseen mieheen. Olisiko kyseessä sama Kari? KVP Kari Vapaa Päivä?
Valitettavasti olin unohtanut sukunimen mutta muistin pari seikkaa kuten paikkakunnan ja sen että hän harrasti erästä joukkueurheilulajia.
Pari iltaa googelttelin ja etsin facebookista kaikkia Kareja tieteyltä paikkakunnalta. Ei tärpännyt, muistelin että nimi oli joku kaksiosainen. Jossain yhdistyksen sivulla oli Kari Suomenlinna (Huom! Nimet muutettu) oli ollut auttamassa. Googleen nimi ja paikkakunta oli viereinen. Tämä on se mies. 100% varmuudella.
Voimagoogailua, sain selvitettyä aika paljon hänestä. Sen myös että on ainakin ollut 2 kk sitten vielä naimississa kun olivat viettäneet hääpäivää. Osoitteen löysin, vaimon nimen sekä että heillä on myös kaksi lasta. Ajelin myös kerran heidän paritalon ohi ja pistin merkille heidän autot. Mietin että mitenkä voin varmistaa että tämä mies ja vaimoni tapailee.
Järjestän ansan.
Työpaikallani oli virkistäytymispäivä / firman ryyppäjäiset. Vaimolla oli KVP-vuoro tällöin. Valittelin vaimolle että voivoi kun haluaisin mennä kun on yhden läksiäiset samalla. Hän järjesti rakkaan anopin katsomaan lasten perään täksi päiväksi. Itse otin tämän päivän saikkua mutta lähdin töihin aamulla kuten normaalisti. Kävin hakemassa vuokraamani pakettiauton ja menin kyttäämään tien päähän. Ilahduin että vaimoni ei ollut lähtenyt töihin ajoissa vaan 3 tuntia myöhässä. Tämä oli jo iso askel siihen suuntaan etten ollut vain hullu. Ajelin hänen perässä, sykkeeni oli jotain ihan käsittämätöntä. Pelkäsin että saan sydänkohtauksen vuokra-autossa, siinähän olisi ollut selittelyä. Arvuuttelin kokoajan mielessäni minne hän voisi ajaa. Kunnes selkeni. Hän ajaa lentokentän lähellä olevalle hotellille. Ajoin itse ohi ja palasin takasin. Jätin auton parkkiin kadun parkkipaikalle. Näin että vaimoni oli parkkeerannut auton ja jäi seisoskelemaan hotellin edustalle. Katsoin häntä. Silmiini tuli kyyneleitä. Kaikki nämä vuodet. Hän näytti kauniilta.
Kului 10 minuuttia, mietin että ehkä tämä on ohari ja ehkä ainutlaatuinen tilanne. Ei yleinen. Kunnes tämän miehen auto tuli ja kääntyi hotellin parkkipaikalle. He kohtasivat kuin vanhat ystävät, vaihtoivat pari suudelmaa ja naureskelivat. Kyseessä ei ollut mitkään ensitreffit.
Jälkipyykki.
Paljastin kaiken, kaikille osapuolille. Jälkeinpäin, oli hölmöä laittaa viestit sukujemme yhteisiin whatsapp ryhmiin mutta tehtyä ei takaisin saa.
Vaimoni kiistää ettei ole nähnyt tätä miestä 10 vuoteen. Olen hullut kun edes väitän tälläistä. Olen valehtelija, ehkä jopa itse pettäjä. Olen myös kusipää, pikku munainen luuseri ja mitä näitä nyt onkaan. Myöskään lapsia en tule näkemään koskaan, toivottavasti näin ei ole koska se murtaa jo murtuneen sydämmeni.
Vaimon salarakkaan vaimo laitteli muutaman whatsapp-viestin että he eroavat, mies on siellä tunnustanut kaiken. Minun epäilys oli että tätä on jatkunut maksimissaan puoli vuotta mutta hänen mukaan jo yli vuoden. En osannut mitään muuta vastata hänen viestiin kuin kiitos. Hän vastasi myös kiitos.
Olen viettänyt joulun ja uuden vuoden mökillä yksin, hyvin perinteistä suomalaiselle miehelle tässä vaiheessa. En ottanut mukaan yhtään alkoholia ettei tulisi tehtyä mitään typerää. Olen hiihtänyt, pilkkinyt ja hakannut puita. Ehkä eniten olen istunut ja miettinyt lapsiani. Ehkä minun ei olisi pitänyt tehdä tätä.
Tietenkin tässä vaiheessa vaimoni on pedannut omaa puoltaan ja kertonut omalle puolelle sukua että minä olen pettänyt. Itse yllätyin positiivisesti että kaikki hänen puolelta ei usko hänen selityksiä. Hänen vanhin sisko toi minulle tapaninpäivänä kinkkua ja laatikoita. Hän myös näytti muutaman kuvan lapsistani kun avasivat joululahjoja. Saakeli kun meni roska silmään.
En tiedä mitä nyt tapahtuu, tiedän vain että kohtaan itse mörön tulevana viikonloppuna. Toivottakaa minulle onnea.
Kiitos.

submitted by HeittoPussi2019 to Suomi [link] [comments]


2018.09.27 21:52 matsnorberg Lapsuuteni --- mummon talossa.

I hope someone could look at and possibly correct this text. Hope it's not too long.

Kuten olin jo kertonut, vietin arkipäivillä mummon luona, sillä aikaa kun äiti teki työtä. Mummollani ja vaarillani äidin puolellaan oli omakotitalo 64. Långgatanissa Sundsvallissa, mutta talo oli aivan liian suuri, joten he vuokrasivat osan muille ihmisille. Ensimmäisessä kerroksessa eli toinen perhe. Toisessa kerroksessa elivät mummo ja vaari, vaikka siellä oli myös pieni ykkösasunto, jossa eli eräs nainen, Margit, joka omisti kioskin Långgatanin päätepisteessä. Kolmannessa kerroksessa eli Fanne, vaarin äiti, joka oli kotoisin Suomesta. Fanne oli hirveän vanha, melkein 90 vuotta, ja minä rakastin häntä kovasti. Fannen asuntoon kuului vindskupa eli huone aivan räystään alla, jonka hän vuokrasi toiselle naiselle. Kolmannessa kerroksessa oli myös ullakkohuone, joka oli täynnä koipusseja vanhoista vaatteista. Oikeastaan en saanut käydä ullakolla yksin, mutta en välittänyt kiellosta, koska siellä oli hauskaa leikkiä. Talon takana oli pieni takapiha, jonka erotti kadulta kaunis pensasaita.Takapiha oli talon etelään, joten siellä oli usein aurinkoista, lämmintä ja viihtyisää. Talon edessä oli suuri koivujen ympäröimä piha. Pihalla oli kaksi omenanpuuta, joista me saimme omenansosetta joka vuosi. Siellä oli myös herukanmarjapensaita ja karviaismarjapensaita. Yhdessä koivuista oli hyvää kiivetä, ja minä leikin usein siellä.
Ympäri kaupunkia oli muutamia tiettyjä kohteita, joita pelkäsin. Ne pelot olivat kuitenkin irrationaalisia mielikuvituksia, joten aikuiset pitävät niitä pelkkinä tyhmyyksinä. Eniten pelkokohteita oli mummon talossa. Sundsvallin pohjoispuolella olevalla Norra Stadsbergetin huipussa oli korkea valkoinen näkötorni, jota joskus kutsuttiin Sockertoppeniksi. Tornin valaisi vahva valonheittäjä, joka myös valaisi petäjän. Valaistu petäjä vaikutti melko kummitukselta. Minä kutsuin sitä hahmoa Ledaksi, joka mielikuvituksessani muuttui kamalaksi sähköhirviöksi. "Ei saa katsoa liian pitkään Ledaan, muuten voisi saada sähköiskun", minä ajattelin. Mutta sitä oli vaikea välttyä, koska Leda näkyi melkein koko kaupungista.
Meidän asunnostamme, äidin ja minun, näkyi muutamia lamppuja naapurinpihalla. Ne olivat ihan tavallisia kadunlamppuja, joilla oli pyöreitä valkoisia kupuja. Kun katselin noita lamppuja pitkän tovin, olin näkevinäni, että ne hätkähtivät. Siksi kutsuin niitä "Lampuiksi jotka liikkuvat". Olin hirveästi peloissani "Lampuista jotka liikkuvat", erityisesti kun ne loistivat. Yksi niistä näkyi selvästi meidän eteläikkunastamme.
Kun yövyin mummon ja vaarin luona, nukuin aina pienessä synkässä komerossa, jonka erotti muusta asunnosta synkkä raskas samettiuudin. Uudintangon toisessa päätteessä oli Koukku. Se oli ihan tavallinen koukku, joka esti uudinta liukumasta tangosta irti. Mutta mielikuvituksessani Koukku oli paha henki, joka tahtoi minua pahaa. Olin hirveän onneton maatessani siinä synkässä komerossa, yrittäessäni nukahtaa ja katsoessani jatkuvasti pelästyneenä Koukkua. Näin myös usein Koukun unissani tavallista yhä hirveämmän.
Kellarissa lyhyen jalkakäytävän päätteessä Margitilla oli oma pesukomero. Komeron oveen oli sahattu u-muotoinen aukko, jossa riippui yksinäinen pahan silmän näköinen hehkulamppu. Kutsuin sitä aukkoa hehkulamppuineen Ludingeniksi. Minua pelotti Ludingen hirveästi. Välillä mummo pyysi minua menemään kellariin hakemaan hillopurkin tai omenansosepurkin. Laskettuani kellarinportaita alas käänsin aina päätääni vasemmalle, etten näkisi Ludingenia.

submitted by matsnorberg to LearnFinnish [link] [comments]


2018.09.16 21:01 kommentaattori1 Naiseus nousee pelosta, ja tätä miehet eivät ymmärrä

“Naisen kuuluu näkyä, ei kuulua” ja “naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä” -- siinä nuoruuteni asenneilmapiiri. Nyt naiseuden lokerot ovat, luojan kiitos, vapaampia, mutta samalla nuoret naiset saattavat joutua kovempaan paineeseen kuin koskaan.
Koska kaikki hienoimmat asiat elämässä on sijoitettu pelon taakse, olen varma, että oman naiseutenikin ymmärtäminen sijaitsee siellä.
Olen insinöörin tytär, yhteiskuntatieteilijä, vapaaehtoisesti lapseton, lihansyöjä, johtaja, entinen asiakaspalvelija, tavallinen kaduntallaaja, ekstravertti, pätkätyöläinen, Liverpoolin kannattaja, lukija, biseksuaali, julkisen liikenteen suurkuluttaja, vihervassari, masentunut ja koirafani. En kuulu mielestäni mihinkään yksittäiseen lokeroon, vaan minuuteni sijaitsee sujuvasti kaikissa niistä, tilanteesta ja tunteista riippuen.
Minä, kuten kaikki muutkin, olen myös sattumien summa: lokeroni voisivat olla aivan toiset. Olen ujo suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen, kasvoin sovinistisessa ympäristössä ja yhteiskunnassa, jossa ulkonäköni on kriteeri soveltuvuudelleni olla yhteisölleni hyödyksi.
Jollei minulle olisi sattuman kaupalla tullut vastaani muutamaa merkittävää miestä, työtilaisuutta ja ystävieni kaltaisia ajattelevaisia ja viisasaita ymmärtäjiä, voisin olla hyvin, hyvin vihainen nuori nainen. Edelleenkin naiseudestani nousee pelkoa ja jopa raivoa, mutta sattumien summasta johtuen puran sen ainakin pääsääntöisesti muita loukkaamatta.
Naiseudestani nousee pelkoa ja jopa raivoa, mutta sattumien summasta johtuen puran sen ainakin pääsääntöisesti muita loukkaamatta.
Naiselle on tarjolla nykyään entistä suurempi keko identiteetin murusia. Olen tästä kehityksestä suunnattoman kiitollinen. Omassa nuoruudessani vallinneet, ahtaat naiseuslokerot ovat aiheuttaneet monille meistä paljon harmia.
Aikaamme tuntuu silti edelleen riivaavan naisten epävarmuus ja tyytymättömyys.
Ajattelen, että se johtuu ainakin osin tästä: meistä tuntuu, että meiltä vaaditaan modernin ja edistyksellisen, mutta samalla naisellisen kotiäidin ominaisuuksia. Jos emme täytä odotuksia, meihin lyödään halventavia leimoja. Leimoja, kuten esimerkiksi feminazi, suvakki, kukkahattutäti, social justice warrior, vihainen nuori nainen, ylireagoija, hysteerikko.
Olenko tarpeeksi naisellinen, olenko sitä liikaa, onko sillä sittenkään mitään väliä?
Naiseksi kasvaminen on herkkää puuhaa. Olenko tarpeeksi naisellinen, olenko sitä liikaa, onko sillä sittenkään mitään väliä? Hormonit, vaistot, sosiaaliset tilanteet ja eteenpäin puskeva maailma ympärillä huutavat ristiriitaisia vaatimuksia.
Oman ikäpolveni nuoruudessa vallinneet sukupuoliasenteet on helppo kuitata huumorittomasti “Naisen kuuluu näkyä, ei kuulua” ja “naisen paikka on nyrkin ja hellan välissä”. Nyt tapahtunut massaherääminen naisten, seksuaalivähemmistöjen ja muiden sorrettujen asemaan on herättänyt sukupolveni tällaisen retoriikan myrkyllisyyteen.
Vaikkei naisena oleminen ole helppoa, muilla on itse asiassa vielä vaikeampaa.
Suuri ristiriita naisille onkin ollut tajuta, että vaikkei naisena oleminen ole helppoa, muilla ihmisryhmillä on itse asiassa vielä vaikeampaa. Tästä on syntynyt tunteitamme blokkaava kysymys: kenellä on tässä maailmassa oikeus puhua haasteistaan?
Kun tähän myllerrykseen yhdistetään vaikkapa tyttöjen suurempi riski sairastua syömishäiriöihin, nuoria miehiä suosiva hyväveliverkostoituminen, naisten yliedustus huonommin palkatuissa ammateissa, nuorten yleinen epävarmuus työmarkkinoilla ja laman jälkeinen toisen polven syrjäytyneisyys, ei ole ihme, jos havaitsemme tuhansien nuorten naisten mentävän polun kohti pelon ja vihan leiriä. Tunteiden torjunta on nimittäin paras kasvualusta niille.
Minusta on liian helppoa unohtaa nämä vihaiset naiset, joilla on isot sanat, pienet sydämet ja kädet nyrkissä. Paljon vaikeampaa on nähdä ja kuulla heitä, ja pyrkiä pitämään heidät lähellämme.
Se ei tapahdu helposti tai vaatimalla. Tätä taas miesten voi olla vaikea ymmärtää, sillä fakta on sekin, että heidän näkökulmastaan naisten ja liberaalien ylivalta ryhmänä on päivänselvää.
On liian helppoa unohtaa nämä vihaiset naiset joilla on isot sanat, pienet sydämet ja kädet nyrkissä.
Meidän on ehkä pakko hyväksyä se, että monelle naiselle patriarkaatti, lasikatto, sukupuolen binääriys tai miehen sukupuolen ottaminen ovat kirosanoja. Monet naiset eivät usko koservatiivisia narratiiveja feministien vallankaappauksesta. Eivät he nimittäin näe tuota vallankäyttöä omassa elämässään tai koe, että he olisivat yhteiskunnassa niskan päällä– päinvastoin. He kokevat olevansa alistettuja tai väheksyttyjä.
Minusta meidän kaikkien olisi hyvä oppia, että naiseuden rakentaminen vapaammalla pensselillä lähtee ensisijaisesti itsevarmuudesta ja hyvistä kokemuksista. Ja tätä varmuutta ja hyviä kokemuksia voimme nuorille naisille tarjota. Tärkeää olisi hyväksyä sekin, että moni valitsee perinteisen naisen identiteetin, eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa tai taantumuksellista. Kunhan yhteiskuntaa vaan ohjataan samanaikaisesti aitoon tasa-arvoon ja -vertaisuuteen.
Jonkun mielestä olen tällä kirjoituksella miehiä vastaan.
Uskon sydämestäni, että voimme tukea nuoria naisiamme olemalla tuomitsematta liian jyrkästi pientä haparointia, ottamalla heitä paremmin huomioon, tarjoamalla mahdollisuuksia ja kaikenlaisten tunteiden hyväksymistä. Tunteet ovat eri asia kuin toiminta ja niin kauan kun ei loukkaa toista ihmistä, pitäisi jokaisen meistä olla vapaa.
Kirjoitan kaiken tämän peläten ja tietäenkin, että jonkun mielestä olen tällä kirjoituksella miehiä vastaan. En ole. Sukupuolten välinen taistelu on mielestäni ihmiskunnan kohtalokas väärinkäsitys. Se voidaan korjata ainoastaan vahvistamalla jokaisen varmuutta olla oma itsensä – toista loukkaamatta.

Ajatusharjoituksena mukailtu tästä tekstistä.
submitted by kommentaattori1 to Suomi [link] [comments]


2018.09.02 06:34 Nollasta_poikkeava Näin unta r/Suomesta

Unessa olin isäni ja vissiin pikkuveljeni kanssa hotellissa jossain päin Suomea. Äiti oli jo mennyt Espanjaan, ja sinne myökin oltiin menossa. Jostain syystä meidän piti itse pedata sängyt. Sitä tehtiin, kun tuli kuulutus todella vakavalla äänellä. Se kertoi, että maailmalla oli tapahtunut sellaisia asioita, että suomalaisten kannattaisi poistua maasta välittömästi. Eli siis niin kuin ihan heti.
Koko hotellin väki kävi pakkaamaan pakollisia paniikkia vastaan taistellen. Itse olin niin nörtti, että nappasin tabletin nähdäkseni Suomen reaktiot. Niitä ei ollut. Ketään ei kiinnostanut jutella Suomea lähestyvästä tuhosta. Sen perusteella meidän poppoo rauhoittui ja kaikki oli hyvin.
Toivon sitten tosielämässäkin, että Suomi konfirmaa, jos ydintuho koittaa.
Yön toisessa unessa käyskentelin kaupungilla ja tulin kirkon luokse. Siellä kirkon pihalla oli erikoinen kiikkulauta ja kaksi kasaa laattoja. Laatat olivat kaikki erimuotoisia. Yhdessä kasassa oli kinkkisiä uskonkysymyksiä. Ideana oli se, että asettamalla uskonkysymyslaatan kiikkulaudan yhteen päähän, toisesta kasasta löytyisi sille vastaus, joka tasapainottaisi kiikkulaudan. (Täydellisesti, kuten pitääkin.)
Mie yhtä uskonkysymystä ja sen vastausta pohdin, kun paikalle saapui kolme kaunista naista. Naiset kysyivät, että uskonko Jumalaan. Vastasin, että näistä jännistä laatoista huolimatta en sydämessäni tainnut tuntea uskoa. Yksi naisista sanoi, että Jumalan on pakko olla olemassa, sillä Hän oli asettanut minusta naisen sielunkumppanin. Hän oli kertonut naiselle, että hänen sielunkumppaninsa olisi nimeltään "Pave" ja hän olisi elokuvissa perjantaina. Ja se olin minä. Vau. Nainen oli hyvin viehättävä ja olin jo pitkään ollut romanttisessa mielessä yksinäinen. Tuntui siltä, että jotain ihanaa oli tapahtunut.
Mutta sitten tajusin, että en ollut elokuvissa käyttänyt lempinimeäni, vaan "Paavoa"! Nämä naiset olivat varmasti huijareita, jotka somen kautta olivat saaneet tietoja minusta! Hätistin ne tiehensä ja olin koko loppupäivän iloinen siitä, että olin ollut niin fiksu.
submitted by Nollasta_poikkeava to Suomi [link] [comments]


2018.02.27 12:37 vastarintaonvapautta Kansallissosialismi - NYT [Pienimuotoinen novelli joka esittelee syyttä halveksitun ja mustamaalatun demokraattisen ja aidosti tasa-arvoisen aatesuuntauksen todelliset tavoitteet]

Törmäsin tämmöseen hienoon tarinaan jossa kuvaillaan tulevaisuuden ihanneyhteiskuntaa. Mielestäni /suomen ja muidenkin tulisi lukea se jotta tietävät millaista yhteiskuntaa kansallismieliset patriootit todellisuudessa yrittävät rakentaa sen sijaan että uskoisivat vasemmistolaisten ja globalistien valheita aatteesta. Kaikki krediitti "NOX":lle tämän kirjoittamisesta.
Osa 1:
Koulujen lähellä metsässä näkyy erilaisia temppuratoja. Sinne on kokoontunut myös Virvatulet-nimisen päiväkerhon lapsia. Päiväkerhossa lähiseudun lapset viettävät noin neljä tuntia päivässä. Kaupungissa ei ole päiväkoteja vaan ainoastaan kerhotoimintaa. Jos lapset tarvitsevat pidempiaikaista hoivaa yhteiskunnalta, lastenhoidon piiritoiminnan naiset hoitavat heitä. Se on myös yksi monista paikoista, jossa naiset suorittavat yhteiskuntapalveluksen velvollisuutena omaa maataan kohtaan. Se vastaa miesten pakollista asevelvollisuutta.
Koulu päättyy ja lapsia ryntää valtavasti ulos. Tytöillä on yllään hameet ja pojilla housut näin kesäaikaan, mutta myös ulkoiluvaatteita näkyy lasten päällä. Joku on onnistunut hyppimään kuralätäkössä matkalla kohti suojatietä. Lapset huomaavat lopulta väistää minua, kepin kanssa kulkevaa vanhempaa naista.
Opettaja huutaa lujaa lasten perään ja tuo juosten jonkun unohtaman takin. Lapset ryhmittyvät suojatien viereen ällistyttävän suoriksi riveiksi. Joku innostuu laulamaan reippaasti ja muut liittyvät mukaan. Liikenteenohjaaja komentaa lapsia olemaan hiljaa heidän ylittäessään suojatietä ja kehottaa heitä väistämään muita kulkijoita. Seuraani liittyy valkoiseen mekkoon pukeutunut nuori nainen, jolla oli sähköavusteisen pyörän takatarakan laatikossa ostoksia. Hänen nimensä on Ella.
Ruokakaupat muistuttavat täällä toreja, ja niistä toimitetaan ruokaa suoraan koteihin. Kasviksia on tarjolla valtavasti, ja kaikki ruoka on pääosin luonnonmukaisesti tuotettua tavallista kotiruokaa. Valkoista vehnää ja sokeria sisältävää teollista valmisruokaa ei juuri näy. Virvoitusjuomat ja makeiset eivät hallitse kaupan hyllyjä, ja ne on valmistettu mahdollisimman luonnonmukaisesti. Löytyypä kaupungista myös ihan perinteisiä ompelimoja ja kotimaisena työnä tehtyjä vaatteita sekä kenkiä. Tavarat aina huonekaluista tekstiileihin on valmistettu kestämään kulutusta.
Ella kertoo, että hänellä on kotona erikokoisia TV-näyttöjä ja mukanaan älypuhelin, kun ihmettelin, myydäänkö niitä kaupungissa lainkaan. Kuulemma älylaitteiden räpläämiseen ei kuluteta liikaa aikaa, sillä valtio kannustaa liikunnalliseen elämäntapaan ja jokaisella on töitä tehtävänä. Uusinta uutta ovat edistyneet hologramminäytöt. Mitä ihmettä Suomessa oikein tapahtuu? Ovatko hipit valloittaneet maan?
Ellan kolme lasta ovat päiväkerhossa noin neljä tuntia päivässä. Ella kertoo olevansa mausteiden pienviljelijä ja rivitaloalueella on viljelypalstoja. Hänen miehensä Onni on töissä telakalla. Pian lähiöiden takana sijaitsevat maataloustuotannon alueet, joissa ainoa sallittu tuotantotapa on luomutuotanto. Ihmisiä asuu paljon maaseudulla tai maaseutumaisissa kaupungeissa. Ella tekee välillä vapaaehtoistyötä kaupungin juna- ja metroasemilla, joissa törmää muutamiin vaikeissa perheolosuhteissa oleviin nuoriin sekä alkoholisteihin. Ellan ystävätär Freya on koulutukseltaan fyysikko ja hän tekee pidempää päivää etenkin nyt, kun lapset ovat jo vanhempia. Freyan miehen työpaikka on Pohjoismaisessa Liittoumassa maanpuolustuksen parissa.
Kysyn Ellalta, mistä ihmeestä täällä voi ostaa tupakkaa tai alkoholia? En löytänyt niitä isosta ruokakaupasta. Alkoholi- ja tupakkamyynti löytyvät sittenkin kaupan takaosasta, ja sen eteisen täyttävät värikkäät julisteet. Niissä lukee iskulauseita: Liity jo tänään vanhempien herrojen maastoklubiin! Modernia kansantanssia Liekkiö-salissa! Tapanilan radalla ammutaan taas tiistaisin! Tee velvollisuutesi ja ompele villasukat naapurisi ikäihmiselle! Ja niin edelleen.
Kiinnitän huomiotani erityisesti autoteiden ja rakennusten hyvään kuntoon, mutta toisaalta myös ihmisten asiallisuuteen, työteliäisyyteen ja käytännöllisyyteen. Joku auttaa vanhuksen kadun yli ja juttelee tämän kanssa samalla kysellen tämän vointia. En näe kenelläkään muoti- tai merkkivaatteita, vaan katukuva on kuin ripaus modernia hippeilyä, armeijatyyliä ja univormuja sekä rentoa siistiä pukeutumista. Muutamilla naisilla on yllään jonkinlainen moderni versio kansallispuvusta.
Kaupungissa näkyy monenlaista arkkitehtuuria ja vanhoja rakennustyylejä on otettu rohkeasti uusiokäyttöön. Joku on keksinyt rakentaa Rooman Pantheonia muistuttavan kirjaston, jonka ohessa toimii lääkärin vastaanotto. Kaupunkikuvaa hallitsee vehreys, ja jopa muutama kahvila näyttää kasvihuoneelta.
Pyöräkaista päättyy kävelykatuun, mutta vaaleansinipunainen viiva kulkee aivan keskeltä promenadia. Katuun on piirretty lastenvaunujen kuva. Alue on vaunujen ja rattaiden määrään nähden tarpeellinen. Nyt näkyy modernia arkkitehtuuria ja rakennusten koko kasvaa. Lippurivistöt alkavat hallita katuja ja vanhan ostoskeskuksen ja epämääräisen torin vanhaa aluetta hallitsee linnakkeen näköinen rakennelma. Sen muuri on kuin Suomenlinnan vanhaa kivimuuria nurmikoiden keskellä ja valtava teräksinen rakennuskompleksi alueen ydin.
”Isäni vitsaili, että se olisi pitänyt rakentaa pyramidin muotoiseksi ja sai sen jälkeen miltei turpaansa kerholla”, joku sanoo äkkiä vieressäni. ”Hän eli sittemmin Hampurin anarkistien yhteisössä. Kun tukirahat loppuivat, idea autonomisesta vapaakaupungista lakkasi viehättämästä.” Vieressäni olevalla miehellä on siistit vaatteet yllään. Tukka on ajeltu lyhyeksi ja takissa on hihamerkki, joita näkyi myös kaupungin katukuvassa. Hän kertoo työskentelevänsä senaatissa tiedotustehtävissä.
”Mikä tuo suuri linnoitus on?”, kysyn mieheltä tilaisuuden tullen. ”Se on muistomerkki vapauden puolesta taistelleille”, mies vastaa. Vasta nyt älyän katsoa tarkemmin valtavan kokoisia hologrammimaisia valonäyttöjä, jotka on pystytetty linnakkeen sisääntuloteille. Niissä pyörii kuvaa historiallisista tapahtumista. Lopuksi näyttöön jää teksti ”Kansallissosialistinen Suomi 20 vuotta”. Hymyilen hetken, mutta sitten miehen sanat uppoavat tajuntaani koko voimallaan. Muistomerkki vapauden puolesta taistelleille. Kaikki eivät ole enää juhlimassa uuden yhteiskuntajärjestyksen merkkivuotta. Elämä on kulkenut eteenpäin ja uudet sukupolvet elävät nyt modernin kansallisuusaatteen, modernin kansallissosialismin aikaa.
Mies kiirehtii töihin ja minä päätän lähteä etsimään mainoksissa kaupungilla vilahtanutta globalisaatiomuseota. Telakan alue on suurempi kuin osasin arvatakaan ja uudet teollisuusalueet jatkuvat kohti itää. Työntekijöitä näkyy ulkona lounastauolla ja meteli on kova. Näkemäni kaupunkilaiset olivat pääosin valkoisia, mutta lukuisia turisteja osui myös silmiini.
Eläkeläispari tulee vastaani ja neuvoo tien museolle. Lasikaapissa aulan seinää koristaa puoliksi poltettu sateenkaarilippu. Museossa esitellään muun muassa globalisaatio- ja monikulttuurisuuspropagandaa, kuvia anarkisteista ja feministeistä sekä EU-johtajien vanhoja puheita monikulttuurisuuden, sateenkaariaatteen ja Euroopan liittovaltiokehityksen välttämättömyydestä ja väistämättömyydestä. Pyörähtääpä siellä myös entuudestaan tuttu ja vaivaannuttavan nolo video Angela Merkelin nuoruudesta DDR:ssä. Videolla hän tanssii käärmetanssia bikinit päällä yliopistokavereidensa edessä.
Vanhoissa puheissa vaaditaan vihapuheen, kyberturvallisuuden ja globaalien ihmisoikeuksien nimissä toisinajattelun tuomitsemista. Museossa on huone, jossa on niin sanottua ”taidetta” valokuvina tai videoina. Ennestään tuttuja ovat virtsaan upotettu Jeesus sekä kuukautisverellä maalatut pääsiäismunat, mutta siellä on kuvia paljon rankemmastakin kulttuurimarxistisesta ”rappiotaiteesta”. Jatkan matkaani eteenpäin.
Erityisen kiinnostava on huone, jossa pilapiirtäjät ovat piirtäneet vuosien saatossa kuvia globalisteista. Finanssikapitalistien puheet ja kuvaukset heidän toimistaan kansallismielisiä valkoisia vastaan on koottu erilliseksi suureksi näyttelyksi. George Soros, Jacob Rothschild ja muut suursijoittajat edustavat siellä vanhoissa videopätkissä FED:n ja finanssikapitalismin hirmuvallan aikaa. Vähemmistöjen asiaa aggressiivisesti ja mellakoiden ajavien liikkeiden kuten Antifan ja Black Lives Matterin rahoituksesta on koottu erittäin mielenkiintoista tietoa. Kaikki globalisaatiomuseossa esitellyt henkilöt ovat kuolleet ja instituutiot ovat lopettaneet toimintansa jo aikaa sitten.
Kokoan itseäni, jotta voin mennä hautamuistomerkille. Minulla ei ole edes kukkia sinne vietäväksi. Ei ainoatakaan kynttilää tai muistolausetta. Eliitti yritti usuttaa kansalaisia viimeiseen asti toistensa kimppuun, jotta huomio kääntyisi pois heidän omista rikoksistaan. Kiipeän pienen mäen päälle, mistä nimilaattojen rivistö alkaa osana seinämää, jonka yllä kohoaa kaupungin suuntaan suurikokoinen kansallissosialistisen Suomen symboli. Rivistö ei ole onneksi niin pitkä kuin pelkäsin sen olevan.
Nuori poika vieressäni asettaa kynttilän seinän viereen, peruuttaa pari askelta taaksepäin ja tekee hiljaisuuden vallitessa luontevasti roomalaisen tervehdyksen kunnioittaakseen vapaustaistelijoiden muistoa. Edes tuuli ei puhalla ja tuntuu kuin aika pysähtyisi hetkeksi. Ei, tämä ei totisesti ole 30-luvun Saksa, vaan kansallisuusaatteen uutta kukoistuskautta elävä moderni Suomi ja siihen herännyt koko läntinen maailma. Jään penkille muistomerkin viereen, kunnes mereltä puhaltava tuuli on kuivannut kyyneleeni.
Maailma on muuttunut. Siitä ei tullut täydellinen vaan jokaisessa yhteiskunnassa on yhä ongelmansa, jotka on ratkaistava mahdollisimman inhimillisesti mutta määrätietoisesti. Kaikkien niiden keskelläkin uusi yhteiskunta on parempi. Se on löytänyt valkoisten yhteisöllisyyden ja lähimmäisenrakkauden. Ihmiset vaikuttavat itsevarmoilta ja rennoilta. He puhuvat tuntemattomille ja elämä on kaikin tavoin turvallisempaa. Miehet voivat puhua suoraan mielipiteensä ilman, että heidän jokaista sanaansa ja elettänsä valvotaan ja ilman että heitä syyllistetään maskuliinisuudesta, sovinismista tai luontaisesta taipumuksesta ottaa valtaa yhteiskunnassa. Naiset voivat olla feminiinisiä ja käytökseltään rakentavia ilman, että heitä kutsutaan tyhmiksi tai tietämättömiksi omasta parhaastaan. Lapset voivat olla lapsia ilman heihin kohdistuvaa seksualisointia ja materialistisen elämäntavan tyrkyttämistä.
Jokaisen oletetaan osaavan käyttäytyä asiallisesti, olipa tämä hetero tai homo, nuori tai vanha, mies tai nainen. Kouluissa ja päiväkerhoissa ei opeteta lapsille pelkkiä vapauksia ja äärettömiä mahdollisuuksia vaan myös velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Rahaa ei jaeta vastikkeettomasti kenellekään. Psykologinen sodankäynti, jota käytettiin kanavoimaan erityisesti naisten tyytymättömyys vihaksi vastakkaista sukupuolta ja perinteisiä arvoja kohtaan, on vihdoin loppunut. Muureja ei rakenneta enää luokkien keskelle ja yhteiskunnan sisälle hajottamaan kansallista yhtenäisyyttä vaan ainoastaan valtioiden ulkorajoille suojelemaan kansankokonaisuutta.
Lähden muiden mukana kohti suuria tietokonenäyttöjä ja katoan osaksi kaupungin ihmisvilinää.
Osa 2:
Saan korjatun juhlamekkoni kauppakeskus Ukon tutusta ompelimosta vuorokautta ennen juhlallisuuksia. Ostoskeskuksen Ukko-hologrammi hyppii keskellä aulaa heittäen hauskoja ja kannustavia kommentteja sen kanssa kommunikoiville lapsille ja lapsenmielisille. Pieni poika heittäytyy kauppakeskuksen lattialle huutaen naama punaisena, kun äiti yrittää tarjota hänelle mansikoita raparperijäätelön sijaan. Teini-ikäiset juoksevat ohitseni kohti suosittujen sisäliikuntamuotojen, kuten taistelun ja tanssin saleja treenireput selässään. Kestosuosikki on fyysisesti raskas ja vaativa virtuaalitaistelu, joka on sijoitettu erilaisiin pelimaailmoihin. Vartijat valpastuvat hetkeksi metelistä, mutta he jatkavat pian kierrostaan.
Kyläkaupat, pienet pohjoismaista tuotantoa myyvät kauppaliikkeet ja tehtaanmyymälät menestyvät taas hyvin Pohjolassa, joka toimii taloudessaan mahdollisimman omavaraisesti sekä sisä- ja ulkopolitiikassaan täysin itsenäisesti. Muistan varhaislapsuudestani yhä ajan, jolloin kodinkoneet saattoivat kestää käytössä jopa 30 vuotta. Sitten alkoi globalisaation tuottama kertakäyttökulttuurin ja materianpalvonnan aikakausi, jolloin tavaroiden lisäksi valkoisten yhteisöllisyydestä, perinteistä ja kulttuurista tehtiin halpahintaista rihkamaa. Kulttuurimarxismi saastutti luonnon lisäksi myös ihmisten mielet, ja aivan erityisesti se keskittyi aivopesemään nuoret fyysiseen ja henkiseen rappioon.
Hävittäjien lento jylisyttää taivasta, kun tulen ulos Liittouman virastotalon kahvitilaisuudesta päivää myöhemmin. Sain tapahtumakutsun tänä vuonna Freya Marttilan Pohjoismaisessa Liittoumassa työskentelevän puolison Severin kautta. Muistamme yhä, miten YK, EU ja Nato lähtivät yksissä tuumin liputtamaan kehitysmaamaahanmuuton ja ihmisoikeuksien puolesta, jotta halpatyömarkkinat sekä sionistien ajama Kalergi-suunnitelma juurettomasta, rodullisesti sekoittuneesta ja heikkolahjaisesta Euroopasta saataisiin väkisin toteutettua.
Selkärangattomat ja ahneet poliitikot tiesivät tarkalleen, mitä tekivät isäntiensä käskyttäminä. Bolsevikkien ja kommunistien käsissä oli jo kymmenien miljoonien valkoisten verta, mutta lisää oli sitä verta vielä saatava. Väestöräjähdystä tuettiin YK:n väestöpolitiikalla, ja samaan aikaan kehitysmaiden ihmiset ajettiin keskenään eliitin rahoittamiin verisiin sisällissotiin ”demokratian” nimissä, jotta siirtolaisvirrat kohti teollistuneita maita saataisiin liikkeelle ja valtiot finanssieliitin kuristusotteeseen. Meitä johtivat täysin moraalittomat ihmiset, joille niin luonto kuin ihmisetkin olivat pelkkiä tuotannon työkaluja ja halpatyömarkkinat yksi tapa tuottaa lisää pääomaa, jolla ostaa kaikki instituutiot kumartamaan eliitin käskyjä.
Tuuli saa korkean virastotalon seinää peittävän lippukankaan symboleineen aaltoilemaan. Leveää katua reunustava lippurivistö jatkuu syvälle ydinkeskustaan ohittaen modernia ja vanhempaa arkkitehtuuria sekä puistoja. Ryhmä japanilaisia turisteja jää ottamaan innoissaan valokuvia. Vapaustaistelun muistolinnakkeen katolla seisoo kansallissosialistisen Suomen ja Pohjolan symboli. Tänään alkoivat Vapaustaistelun voiton 20. vuosipäivän juhlallisuudet. Kukkaistutukset, juhlavalaistus ja liput hallitsevat kaupunkia. Esiintymislavoilla on monenlaista tapahtumaa ja taiteilijoita esiintyy kävelykaduilla. Markkinatoreilla myydään maatilojen ja käsityöläisten tuotteita, ja siellä on myös luomutilojen eläimiä lasten iloksi. Juhlia vietetään useassa kaupungissa yhtä aikaa. Yhden suurtapahtuman teemana on viikinkiaika. Lasten paraati kulki jo aamupäivällä läpi kaupungin. Pienimmät osallistujat olivat vasta taaperoikäisiä lapsia eläin- ja fantasia-aiheisissa puvuissaan.
Huomenna, varsinaisena juhlapäivänä, on vuorossa armeijan sotilasparaati. Toreille ei tarvita enää betoniesteitä eikä satoja mellakkapoliiseja suojelemaan kulkueita tai marsseja. Minut autetaan keppini kanssa eläkkeellä olevan kenraalin, Kalle Rissasen vuoden 1969 Volvo 164:ään, joka lähtee mustien autojen letkaan virastotalolta. Päätän tunnustaa minua hiukan nuoremmalle Kallelle viikko sitten tapahtuneen muistinmenetyksen, joita on sattunut muutamia viime vuosina. ”Alan harkita senioriyhteisöön muuttamista. Onhan tässä ikää jo yli 80 vuotta.” Vilkaisen hymyillen ohi vilahtavaa liikennemerkkiä, joka ei ole enää sukupuolineutraali. Osa ihmisistä pysähtyy tervehtimään tai kuvaamaan autoletkaa. Huomiseen sotilasparaatiin odotetaan tulevan yli satatuhatta katsojaa. Lasten oma paraati keräsi jo sekin kadunvarret täyteen väkeä.
Päivän ohjelmaan kuului ennen virallista kahvitilaisuutta tutustuminen historialliseen suurnäyttelyyn kansallissosialismin vaiheista 30-luvun Saksasta nykypäivään. Messualueen ulkopuolella oli näytillä panssarivaunuja, lentokoneita, sotilaspukuja ja aseita. Messupihan lipputangoissa liehuivat harvoin esillä olevat historialliset hakaristiliput. Lapsiperheitä parveili paikalla runsaasti heti aamusta ja moniin kulkuvälineisiin pääsi tutustumaan sisälle asti. Huomenna olisi vielä areenalla viralliset iltajuhlat tänään tuttavapiirissä pidettävien grillijuhlien lisäksi. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi ei ajeta enää koodaribusseja Afrikkaan, Tuusulan Lotta-museossa eivät soi enää afrikkalaiset rummut eivätkä miehet tanssi enää heinäpellolla mekot yllään. Se oli aikaa, jolloin meitä aivopestiin uskomaan, että biologia, heteroseksuaalisuus, luonnonvalinta ja moraali olivat pelkkää halpaa pintamaalia uuden hajuttoman, mauttoman ja androgyynin ihmislajin maailmassa. Miten sekaisin maailma olikaan ollut silloin!
Vanha Volvo ajaa pienelle niitylle lähelle Severin omakotitaloa hiukan nytkähdellen. Auto alkaa olla yhtä hyvässä vedossa kuin minäkin. Severin kaksi vanhinta poikaa kiiruhtavat paikalle ja tekevät kenraali Rissaselle roomalaisen tervehdyksen ryhdikkäästi yhtä aikaa. Severin vaimo Freya kättelee minua yhdessä kahden nuoremman poikansa kanssa, jotka livahtavat pian omille teilleen. Talon suurella pihalla näen myös perhetuttuni Ellan tyttöineen. Kolmevuotias Nelli juoksee vanhempien lasten perässä kirkuen. Viisivuotias Mirva taas katselee pikkusiskoaan hengästyneenä juoksupyrähdyksen jälkeen ja menee pöytään syömään sinne juuri tuotuja lettuja. Läheisestä kaupunkimetsästä kuuluu ääniä ja arvaan, että Ellan teini-ikäinen poika Okko on siellä kavereineen. Minun ei tarvitse pettyä.
”Parlamentaarikot eivät ole ajaneet tarpeeksi painokkaasti Kiihtelysvaaran alueen harvennushakkuiden lopettamista Aarnikotka-projektissa!” Okko istuu kannolla musta pellavatunika yllään ja vaalea tukka pystyssä sojottaen. Hän on kuitenkin laittanut tunikansa hihaan yläkoululaisten juhlissa käyttämän kansallissosialistisen valtion hihamerkin, vaikkei solmiota ja kauluspaitaa ole. Kukaan ei niitä tosin Okolta odotakaan. Luonnonsuojelu on tärkeämpää kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, sillä väestöräjähdys ja teollistuminen ovat tuhonneet planeettaa hirvittävällä tavalla. Tasapainon löytäminen teollisuuden ja luonnon ehtojen välillä ei ole aivan yksinkertainen asia. Kansalaiset on velvoitettu osallistumaan luonnonsuojeluun tai yhteisöllisiin projekteihin. Okon tavoin osa nuorista on kiinnostunut ulkoparlamentaarisesta toiminnasta Vihreä vallankumous -nimisen järjestön riveissä, jonka on todettu valtion senaatissa asti toimivan laillisin keinoin.
”Onneksi hävittäjät lentävät nyt eivätkä lasten päiväuniaikaan”, Ella huokaisee, kun palaan pihalle juhlien keskelle ja taivas jylisee taas. ”Onko Okko yhä metsässä?”, Ella kysyy minulta. ”Pelkään, että jonakin päivänä hän soittaa minulle ja kertoo olevansa Kongossa GreenWar-sademetsäaktivistien kanssa! Toivottavasti armeija pudottaa pojalta pahimmat kierrokset.” Katson Ellaa lempeästi ja tuhahdan rauhoittavasti. ”Okko on fiksu ja päämäärätietoinen poika! Hän on fanaattinen mutta huolellinen kaikessa, mitä tekee, ja olen varma, että hän istuu parlamentissa vielä jonakin päivänä, vaikka minä sitä tuskin olen enää näkemässä.”
Pienemmille lapsille on oma alue pöytineen ja tuoleineen. Elävä musiikki soi suuren pihamaan katoksen alla. Liittouman eteläisen tukikohdan telakka on Ellan miehen Onnin työpaikka, ja myös sieltä on työntekijöitä yksityisissä juhlissa. Ella pääsee livahtamaan Freyan ja miesten luokse juttelemaan, kun hoitopiiri katsoo tyttöjen perään. Minä lupaudun hoitovuoroon puolen tunnin kuluttua. ”Kutsuin sitä jo 90-luvulla uuskolonialismiksi. Globalistit kokeilivat, miten pitkälle voivat mennä, kun kaikki heidän vastustajansa yritettiin murtaa systemaattisesti”, Liittoumassa työskentelevä Pekka toteaa Onnille. Kalle ottaa grillistä lautaselleen ruokaa. Severi keskustelee Vetehinen-projektista, jossa maataloustuotannon kuormitus vesialueisiin voidaan minimoida edelleen ja puhuu metsähakkeen ja muun jätteen tuomisesta polttolaitoksiin uusilla kuljetusmenetelmillä. Sitten puhe kääntyy maanpuolustukseen.
Onnin puhelin välähtää ja hän lukee ääneen tuoreen uutisen kiinni jääneestä huumekauppiaasta, joka paljastui yläasteen entiseksi opettajaksi. Se yllättää jopa kaiken nähneen Kallen. ”Vanha kulttuurimarxisti siellä antamassa lapsille esimerkkiä globaaleista vapauksista!”, Kalle kiihtyy oikein kunnolla aiheesta. ”Sitä porukkaa riittää jokaiseen kaupunkiin ja kortteliin, kun silmä vähänkin välttää. Pitävät pössyttelyiltojaan edelleen Tampereella. Kuulin, että tilan seinältä löytyy nykyään jopa Tarja Halosen kuva. Siinä meillä oli varsinainen ylipäällikkö!” Kalle ottaa taskusta sikarin miesten nauraessa hetken aikaa. Eläkkeellä oleva kenraali on seurueen ainoa tupakoitsija.
”Pohjolaa pakoon muuttaneita entisiä punaisia lähti aikoinaan Saksaan, mutta nyt ne palaavat sieltä mellakoiden keskeltä häntä koipien välissä takaisin. Nyt tänne haluavat jo ranskalaisetkin, mutta pohjoismaista sukujuurta ei monesta ole löytynyt hienoja tarinoita enempää eikä Pohjolan kansalaisuutta saa sepitetyillä tarinoilla. Muuttavat sitten Unkariin, Slovakiaan tai Puolaan. Etelä-Saksa yritetään pelastaa mellakoilta, mutta pohjoisen ghettokaupungit ovat helvetinloukkuja, joista käsin maahanmuuttajien palautuskeskuksia vastustetaan terrori-iskuin. Ei löydy todellista tahtoa hoitaa tilanne, vaikka tolkullisia ja sivistyneitä keinoja olisi ollut estää invaasion luoma islamilaisten ja toisrotuisten valtioiden syntyminen Euroopan sydänmaille. Saksassa kuten muuallakin väärensivät jopa vaalitulokset rahaeliitin vallan varmistamiseksi”, Pekka muistelee menneitä historiallisena päivänä. ”Keski-Eurooppa tulee vielä nousemaan, mutta miten monen ihmisen hengen vetkuttelu on maksanut jo tähän mennessä?”
Freya auttaa juhlapalvelun talkooväkeä kodissaan heti, kun tilaisuus tulee. Hän katselee ruokailevaa Ellaa vakavoituen hetkeksi. ”Tiesitkö, että naisten äänioikeuden kieltämistä suorissa kansanäänestyksissä ehdotettiin 15 vuotta sitten ääripatriarkaattien puolelta? Ehdotus ei koskaan mennyt edes senaattiin asti. Freya istuu puutarhatuolilla syvänvihreässä mekossaan tumma tukka tyylikkäässä lettikampauksessa, jossa on mukana pari kukkaa, kuten monilla muillakin naisilla. ”Olin tuolloin juuri päättänyt pitkän yliopistokoulutuksen. Kiitos feministien vuosikymmeniä jatkuneen aggressiivisen ja provokatiivisen politiikan, he eivät oikeasti ymmärtäneet vaarantavansa toiminnallaan naisten kovalla työllä itselleen taistelemat oikeudet.”
”Ei kai täälläkin puhuta politiikkaa?” Severi tulee Freyan luokse haroen tukkaansa taakse ja halaa vaimoaan hetken lujasti univormu yllään. Ella kiirehtii viemään tytöt päiväunille. Hän ei ole koskaan ollut erityisen kiinnostunut seuraamaan politiikkaa. Hän on ollut vain tyytyväinen, kun asiat toimivat, ja viiden lapsen nuorena perheenäitinä hän saa valtiolta hyvin tukea. Ellan ei tarvitse suorittaa naisten pakollista sotilaallista kurssia eikä yhteiskuntapalvelusta monilapsisen perheen äitinä. Hän aikoo mahdollisesti suorittaa kummankin vapaaehtoisesti. Ella hakee töitä nuorisotyön parista, kunhan tytöt ovat hiukan vanhempia. Mausteiden viljely yhteispalstalla on ollut Ellalle rentouttavaa harrastustoimintaa, josta hän on saanut hiukan lisätuloja. Myös Nellin ja Mirvan päiväkerho antaa hänelle hengähdystauon pari kertaa viikossa.
Kalle lähtee ostamaan monien tovereidensa karttamaa tupakkaa tehden pienen kävelylenkin leudossa keväisessä illassa. Matkalla tulee vastaan naisten vingate-muodin putiikki, kukka- ja sekatavarakauppa sekä elintarvikekioski. Uimahalli on muutettu kylpyläkäyttöön ja vanha kauppahalli toimii nyt urheilukeskuksena. Kalle on jo kääntymässä hotellilleen, kun hän näkee sekavan oloisen kookkaan miehen tien toisella puolella näyttämässä keskisormeaan ja huutelevan jotain. Kalle jatkaa matkaa kiinnittämättä mieheen huomiota, mutta tämä hoippuu häntä kohti. ”Johan nyt on perkele”, Kalle naurahtaa ja valmistautuu jo hymyillen reippaaseen painimiseen tarkistaen, että ase on hänen ulottuvillaan. Mies nimittäin kaivaa taskujaan epäilyttävästi. Hotellilta paikalle juokseva Markus käskyttää lujasti miestä pysähtymään pidellen käsiasetta. Mies pysähtyy horjahtaen ja hänet kaadetaan. Taskusta löytyy veitsi. Markus laittaa aseensa pois tarpeettomana. ”Totteli juuri oikealla hetkellä”, Markus toteaa Kallelle, kun poliisi tulee paikalle. ”Vaikuttaa enemmän mielenterveystapaukselta.”
Seuraavan päivän sotilasparaati ja iltajuhlat sujuvat suuremmitta ongelmitta ja Freyan perhe palaa normaaliin päiväjärjestykseen. Niko lähtee takaisin armeijaan ja Tobias jatko-opintoihin. Freya menee töihin Liittouman teknilliseen tutkimuskeskukseen. Ella hoitaa vilkkaita pikkutyttöjään ja laittaa vanhemmat lapset kouluun. Kesälomalle perhe lähtee taas tuttuun vuokramökkiin ja Okko aikoo yöpyä läheisessä saaressa kavereineen seuraten samalla luonnonsuojelijoiden uusimpia tempauksia ympäri maailmaa.
Miten nopeasti hysteria ja huuto aikoinaan loppuivatkaan, kun kulttuurimarxistien härski valehteleminen median, ministeriöiden ja poliisin kautta karahti kiville rahavirtojen katketessa ja lobbaajien paljastuessa. Hollywood-tasoinen natsivouhotus ja ”holokaustista” rakennettu bisnestoiminta totalitaristisine pakkokeinoineen avautuivat silloin aivan uudesta näkövinkkelistä, kun sekä puolueetonta tutkimustietoa historiallisista tapahtumista että tietoa eliitin vähemmän jaloista päämääristä saatiin lopultakin suuren yleisön tietoisuuteen. Se oli räjäyttänyt pankin. Kirjaimellisesti. Suursijoittajat yrittivät ottaa itselleen kunnian rakentamansa totalitaristisen järjestelmän romahtamisesta ja he koettivat palata taas takaoven kautta vallankahvaan, kuten he olivat tehneet lukemattomia kertoja historian saatossa.
Ainoa rotu, jota oli kehotettu propagandassa olemaan lisääntymättä ja sekoittumaan muiden rotujen kanssa, oli valkoinen rotu. Näin oli siitäkin huolimatta, että valkoisia oli jo vuonna 2017 vain noin 10 prosenttia maapallon väestöstä. Kehitysmaiden väestö kasvoi nopeasti, ja vaikka rajat suljettiin, heidän määränsä nousi länsimaissa korkean syntyvyyden johdosta aiheuttaen valtavia turvallisuus- ja talouspoliittisia ongelmia. Pohjola antoi valtiomallillaan esimerkin siitä, että valkoisten kansojen ja rotujen oli löydettävä itselleen taistelutahtoa lamaannuksen keskellä eikä vieraiden eturyhmien edustajille tullut antaa minkäänlaista vaikutusmahdollisuutta valtiotasolla. Pohjola toimi aikoinaan ja toimii yhä modernin kansallissosialistisen yhteiskuntajärjestyksen lipunkantajana kansallisuusaatteeseen heräävälle lännelle.
Kotiin palatessani katson ensimmäiseksi tietokoneeltani videon lasten paraatista ja tarkistan, että Aarnikotka-projektissa lahjoituksillani ostettu pieni palsta aarniometsää on edelleen suojeltuna hakkuilta ja sen ekosysteemiä uhkaavilta vieraslajeilta.
Tämän tarinan loppusanat
Kansallissosialismissa naisten ei ole tarpeellista toimia tulenjohdossa tai kantaa vastuuta suurista linjoista. On tärkeää kokea kansallissosialismi ensisijaisesti henkisenä päämääränä. Kaikista tehokkainta taistelu on, kun se koetaan sisäisen ymmärryksen, sisäisen heräämisen kautta.
Naisilla on tärkeitä tehtäviä kansallissosialistisessa yhteiskunnassa. Kaikki ihmisen tekemä toiminta nähdään luonnonlakien kautta ja niitä myötäillen. Miehillä on velvollisuus ottaa ensisijainen vastuu yhteiskunnan johtamisesta ja naisten velvollisuus on tukea heitä tässä. Tämä ei tietenkään sulje pois naisten aktiivista taistelua aatteen nimissä.
Kansallissosialisti ei koe velvollisuutta pakoksi vaan tekee työnsä tietäen, että hän työskentelee aidosti rakentaakseen parempaa yhteiskuntaa. Kumpikin sukupuoli kunnioittaa toista ja kumpaakin tarvitaan pyörittämään yhteiskuntaa. Kansallissosialistit pitävät oman kansansa jäseniä veljinään ja sisarinaan, tovereinaan. Kaikista ei ole toimimaan johtajina ja kestämään kovaa henkistä painetta, uhkailua ja kiristystä. He, jotka sitä parhaiten kestävät, ovat yleensä miehiä.
Kansallissosialismi ei hyväksy naiskiintiöitä, sukupuolten tasapäistämistä, feminismiä eikä heikkoja miehiä valtioiden johtoon. Rahan perään kumartavat ja loputtoman konsensushakuiset ihmiset ovat vaaraksi valtioiden itsemääräämisoikeuden turvaamisessa. Globaali finanssieliitti on tukenut heikkotahtoisten ja ahneiden ihmisten valtapyrkimyksiä tahallisesti tehdäkseen kansallisvaltioista heikkoja. Niiden sisäinen mädätystyö kulttuurimarxistisella propagandalla on edennyt jo sairaalloiseen vaiheeseen, sillä koko valtiojohto noudattaa eliitin käsikirjoitusta globalisaatiosta, jossa tavalliset valkoiset ihmiset ajetaan täydellisesti nurkkaan heidän kotimaissaan. Kaiken normaalin, luonnollisen ja vakiintuneen systemaattinen murskaaminen sekä vapaus ilman vastuuta eivät ole koskaan olleet sivistyneiden yhteiskuntien normaali tapa toimia.
Väestönvaihtoa vastaan on taisteltava suurella rintamalla ympäri länsimaita. Kun yhteiskunnan sielu on vapaa ja sen tulevaisuus näyttää vakaalta ja valoisalta, se voi löytää kadottamansa itsetunnon. Kun oman kansan edun ajaminen nähdään osana ihmisyyttä ja luonnollista toimintaa, olemme oikealla tiellä. Kun yhteiskunnan henkinen tila on parantunut pitkällisen lannistamisen tilasta, yhteisöllisyys voidaan saavuttaa. Ei siksi, että valtio niin määrää vaan sen vuoksi, että haluamme aidosti auttaa omaa kansaamme.
Kansallisuusaate tulee nousemaan ja voittamaan tieltään kaikki sen eteen kasatut esteet. Kaikista luontevin tapa harjoittaa kansallisuusaatetta on tehdä se kansallissosialismin kautta, joka ei tee kompromisseja totuuden kanssa.
”Kansallissosialismi – NYT” -artikkeleiden pohjana ja inspiraationa on Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen poliittinen manifesti. Artikkeleiden tarkoituksena on osoittaa, että Pohjoismaiden kansalaisten etua ajava kansallissosialistinen, moderni, vahva ja kuitenkin moniääninen yhteiskuntamalli on saavutettavista, jos meillä on todellista tahtoa antaa kansallemme ja rodullemme sen ansaitsema arvostus ja huolenpito.
Meillä on myös valtava kapasiteetti kehittää kansaamme ja yhteiskuntaamme eteenpäin sen kaikilla osa-alueilla. Artikkeli on samalla viesti vihollisille siitä, ettemme siirry sivuun ikiaikaisilta asuinsijoiltamme emmekä ryhdy orjiksi omissa maissamme. Radikaali kansallismielinen ja kansallissosialistinen ajattelu nousevat ja ne ovat jo nyt valtavirtaa monissa länsimaissa.
Mikään ei voi pysäyttää aatetta, jonka aika on tullut!
Omana loppunoottina haluaisin todeta että vaikka tuo visio on upea ja saa kyynelen silmänurkkaan, niin se ei ole helppoa saavuttaa ja vaatikin Turnerin Päiväkirjojen kaltaisen kansannousun jotta maailma pelastuisi ja saavutettaisiin yhteiskunta jossa kaikilla on hyvä olla.
submitted by vastarintaonvapautta to Suomi [link] [comments]


2017.11.19 00:41 Tupunapupuna SJW mielipiteitä vokalisoituna

Kuuntelin Josh Zeppsin ”We the people live” podcastia jossa oli vieraana Thomas Smith. Thomas Smith on ateisti joka pitää omaa ”Serious inquiries only” podcastia.
Taustaksi vilkaisin mitä Thomas kertoo youtubessa, jotta näkisin miltä hän näyttää ja aika kärkeen hakutuloksissa pompsahti Sargon of Akkadin ja Thomas Smithin väittely Mythconissa. Piti kuunnella hetki, jotta tuli täysin varmaksi kumpi heistä on Thomas Smith ja miltä hän näyttää. Ensivaikutelma mulle tuli, että Sargon pyyhki lattiaa Thomaksen argumenteilla ihan vaan siitä syystä, että Thomas suuttui ja haukkui yleisöä.
Josh Zeppsin podcastissa nousi esiin monta SJW argumenttia joista yksi oli ’whitesplaining’ joka Thomaksen mukaan tarkoittaa sitä, että valkoihoinen henkilö selittää tummaihoiselle henkilölle minkälaista on olla tummaihoinen ja mitä tummaihoinen kokee. Samalla tavalla ’mansplaining’ tarkoittaa, että mies selittää naiselle miltä tuntuu olla nainen ja mitä kokemuksia nainen kokee. Kuulemma tämä termi on käytännöllinen kuvaamaan ylimielisyyttä jota yksi henkilö osoittaa toista henkilöä kohtaan.
Josh Zepps vastasi, että toki esitystapa voi olla ylimielinen, mutta häntä kiinnostaa enemmän argumentin sisältö, ei sen kertomistapa. Hän ajattelee, että tieteeseen on tietynlaiset perusperiaatteet, joilla arvioidaan väitteiden hyvyyttä, ja yhtenä niistä on esimerkiksi falsifiointi, eli hyvä väite voidaan todistaa vääräksi. Esimerkiksi jonkun asian olemassaoleminen periaatteella 'sen on pakko olla olemassa kunnes toisin todistetaan' (esim. keijut, peikot, jumaluudet) ei ole hyvä argumentti, koska ei ole mitään keinoa todistaa argumenttiä vääräksi. Samat tieteellisten argumenttien hyvyyttä mittaavat asiat voidaan soveltaa myös väittelyyn, eli väittelyssä hyvät argumentit ovat falsifioitavia, toistettavia, niillä on jonkun sortin ennustusarvo jonka toteutumista voidaan mitata yms.
Thomas ei ikinä päässyt kertomaan mitä mieltä hän on Bret Weinsteinin argumenttien substanssista (Evergreen college), joten koko asia jäi avoimeksi (Bret sai muuten juuri $500 000 hyvityksen koko Evergreen sotkusta).
Koska Thomas Adams vaikuttaa olevan vokaali SJW (Social justice warrior) joka identifioi itsensä vasemmalle (esimerkiksi Josh Zeppsin haastattelussa hän hyväksyi määritelmän, että hän on enemmän vasemmalla, koska käyttää samaa sanastoa ja näin ollen hyväksyy samat perusperiaatteet kuin amerikan liberaali vasemmisto), niin päätin kuunnella hiukan enemmän hänen podcastiaan, jotta hän voisi valottaa hiukan Suomessakin vellovaa keskustelua liittyen feminismiin, intersektionaaliseen feminismiin, mansplaining tai whitesplaining termeihin, kulttuurilliseen lainaamiseen ja muihin asioihin, joista itse en ymmärrä yhtään mitään.
Näyttäisi, että hänen ja Zargon of Akkadin väittely on muodostunut jenkkilän ateistipiireissä yhden kuukauden aikana jo pieneksi legendaksi. Aiheesta löytyy kymmeniä videoita ja molemmat osapuolet väittelystä ovat referoineet sitä omissa kanavissaan. Mielenkiintoista on se, että kumpikin omien sanojensa mukaan sai ns. moraalisen voiton. Thomas myöntää, että hänellä oli heikot kohtansa joissa hän teki virheitä (muun muassa nimittely), mutta hän ei myönnä yhtäkään keskustelupointtia vastakumppanille.
Suurin kruxi väittelyssä on Sargonin twiitti ”I wouldn’t even rape you”, josta Thomas sanoo, että siinä uhkaillaan raiskaamisella ja on täysin ala-arvoista käytöstä. Yleisö hurrasi Thomaksen luettua twiitin, ja Thomas tulkitsi, että yleisö hurraa sille, että seksuaalisen häirinnän uhria ahdistellaan lisää ja haastoi tapahtuman järjestäjät (Mythicist of Milwaukee) sanoutumaan irti yleisön reaktiosta ja julkisesti tuomitsemaan sen. Podcastissa (n. 1:30h jälkeen) Mythicist of Milwaukee tapahtuman järjestäjät sanovat sivulauseessa, että twiitti oli epäasiallinen. Tämä ei riitä Thomakselle, vaan hän sanoi, että hän informoi tulevien tapahtumien osallistujia, puhujia ja tapahtumapaikkaa tästä epäasiallisesta käytöksestä ja toivoo, että kukaan hänen välittämänsä liikeen jäsen (Amerikan ateistit) ei saapuisi heidän tapahtumiinsa.
Mielenkiintoista tässä on, että Sargon selitti Thomakselle, että ”I wouldn’t even rape you” on vastakohta uhkaukselle, eli siinä nimenomaisesti sanotaan, että ’minä en tekisi jotain’. Jotta tuosta saa uhkauksen, niin se pitäisi muotoilla täysin uudestaan. Tietysti tuo twiitti herättää paljon kysymyksiä, mutta pääpointti twiitissä on, että se oli lähetetty MP:lle (member of parliament) joka Sargonin mukaan ajaa sensurointilakia läpi, ja koko pointti oli lähettää jotain törkeää tälle henkilölle, jotta Sargon huomioitaisin uutisissa ja Sargonin sensuroinnin vastaisuus saisi lisää näkyvyyttä. Hän kuitenkin tarkoituksellisesti muotoili twiitin niin, että se ei rikkoisi mitään lakia tai että tarkemman tutkiskelun jälkeen substanssiksi jäisi suurinpiirtein tasolle ”sinä olet ruma”. Ja koko Sargonin pointti on, että hän on oikeutettu hänen mielipiteeseensä, koska se ei täytä kunnianloukkauksen, vihaan kiihottamisen tai minkään muunkaan rikoksen tunnusmerkistöä. Ainoa vika hänen twiitissään on se, että se on töykeä ja hän halusi kommunikoida, että on ok olla toista ihmistä kohtaan töykeä, kunhan vaan ei riko mitään lakeja. Ja että jos sitten aletaan sensuroimaan ihmisten mielipiteitä ihan vaan siitä syystä, että he ovat töykeitä, niin siitä aiheutuu enemmän haittaa kun hyötyä, koska mitä tahansa voidaan luokitella töykeäksi subjektiivisen loukkaantumisen perusteella, jolloin samalla logiikalla voidaan kieltää homojen oikeuksista puhuminen, transsukupuolisten ihmisten puolesta puhuminen tai mikä tahansa asia, jolle löytyy joku vastustaja. Hän koittaa advokoida sananvapautta, ja yhdeksi taktiikaksi tässä advokoinnissä hän päätti ottaa töykeyden, jonka laski pelaavan omaksi edukseen.
Thomas Smith on ateisti ja ns. ”julkinen älykkö”, koska pitää useita omia podcastejaan ja julkaisee paljon materiaalia. Mielenkiintoista on, että ainoa vasta-argumentti Sargonille hänellä on, että Sargonin twiitti on törkeä. Hän sanoi tämän lavalla tapahtumassa, ja hän sanoi tämän myös podcastissa, jossa jälkipuitiin konferenssin tapahtumia konferenssin järjestäjien kanssa. Hän toisti tämän uudestaan ja uudestaan (Eli Bosnickin komppasi Thomasta) ja tapahtuman järjestäjät suostuivat myöntämään, että twiitti oli töykeä. Ymmärrän, että rivien välistä voi lukea vaikka mitä ja jos oikein yrittää, niin ehkäpä rivien välistä voi lukea, että vaikka Sargon sanoo, että ”I wouldn’t even rape you”, niin hän oikeasti advokoi kyseisen henkilön raiskausta. Rivien välistä voi lukea monenlaisia asioita, mutta itselleni helpompi lähestymistapa on lukea mitä henkilö sanoi ja sen jälkeen uskoa henkilöä, kun hän selittää mitä hän tarkoitti sillä. Mielestäni taas on haastavaa lukea mitä twiitti sanoo, ja sitten keksiä uusi asia, mitä se mahdollisesti tarkoittaa ja sen jälkeen lukittautua tähän omaan keksittyyn tulkintaan (tätä vaikeuttaa varsinkin se, että alkuperäinen asian sanoja nimenomaisesti sanoutuu irti tästä keksitystä tulkinnasta).
Kelailin vaan, että kiinnostaako ketään muuta tän tyyliset asiat, kuten mitä tarkoittaa:
Tässä keississä nämä kaikki yhdistyy aika mielenkiintosella tavalla ja henkilöiden toimesta, jotka myös jollain tasolla osaavat selittää mielipiteensä. Mua myös kiinnostaa jos jollain on lähteitä podcasteihin, kirjoihin, artikkeleihin yms. jossa selkeästi ja perustellusti selitettäisiin nämä asiat, jolloin nämä ei jäisi mulle ikuisiksi mysteeriksi.
submitted by Tupunapupuna to Suomi [link] [comments]


2017.10.27 21:22 SuomenKartsa Nietzschen "sekoaminen" ja Totuus-attribuutin esittely eri konteksteissa.

Helou! Tällä kertaa pohdiskelin Nietzscheä ja yleisesti hänen sekoamistaan. Tämä pohdiskelemani tilanne on käynnissä reaaliajassa akateemisessa maailmassa. Jos ette halua ottaa minua todesta, nämä argumentit voidaan osoittaa muilta tahoilta, joilla on akateeminen kredibiliteetti. Argumenttien keskiössä on psykologian professori Jordan B. Peterson, jota voitte seurata tästä:
https://www.youtube.com/channel/UCL_f53ZEJxp8TtlOkHwMV9Q
Hyvä aloitusluento aiheeseen, jonka jälkeen voi jatkaa omaan tahtiin.. Kaikki Petersonin videot Nietzschestä ovat mielestäni päteviä osoittajia petersonin argumenteista ja niiden tasosta:
https://www.youtube.com/watch?v=f-wWBGo6a2w&t=367s
Käytän omia termejäni, koska näkemyksessäni on mielestäni hienovaraisia eroja Jordan B. Petersonin näkemyksiin. Erittelen ne sitten tarkemmin myöhemmin tässä tekstissä.
Oletan, että tämän lukija ymmärtää Nietzschen käsityksen merkitysten subjektiivisuudesta suhteessa hänen nihilismin vastaiseen kamppailuunsa ja sen, että puhun itsekin tästä merkitysten subjektiivisuuden ulottuvuudesta, ja esitän siitä perspektiivistä sen, miksi nietzsche on väärässä.
Erittelen aluksi näkemykseni Nietzschen persoonasta, ja tekijöistä, jotka mielestäni johtavat häntä harhaan:
Yleisellä tasolla Nietzsche näyttäytyy minulle miehenä, joka on identifioitunut liikaa animassaan. Hän on ns. se miltein feminiininen mies, joka on ihmisseurassa todella ystävällinen ja kiltti, mutta yksin hänen egonsa nousee ja hänestä tulee arrogantti ja vallanhimoinen.
Lisäksi koen, että hän toisaalta yrittää aidosti auttaa löytämään ratkaisua "God is dead"-lauseelle ja sen aiheuttamalle nihilismin aukolle ubermenschilla, mutta toisaalta myös johtaa lukijoitaan harhaan viljelemällä subjektiivisia merkityksiä, jotka ovat ristiriidassa. Hän piirtää karttaa, joka karistaa pois lukijoita.
Totuus-attribuutti
Määrittelen totuus-attribuutin kahden subjektiivisen vastakkaisen merkityksen totuuden esittäjänä, josta valjastetaan objektiivinen merkitys, ja sitten ulkomaailmaan esitetty totuus. Tämän totuus attribuutin yläpuolella oleva entiteetti on Jumala. On tärkeää, että pidän tätä mainittua totuutta siis TIEDETTÄ ja USKONTOJA ylempänä entiteettinä eli hulluna setänä kyseenalaistan tieteen objektiivisuuden. Minulla on syyt, joihin vedoten asetan tieteen ja uskonnot samalle akselille. Minulla on myös syyt kyseenalaistaa tieteen objektiivisuus ja siten tieteellinen kredibiliteetti.
Totuuskaava:
Huom. Korostan, että tässä kontekstissa pitää ymmärtää, että tämä vaatii yksilön ideologiasta ja arvoista irtoamista, vaikka puhun kristinuskon käsitteistöllä. Erittelen niitä siksi, että ne ovat argumentatiivisesti päteviä filosofian foorumilla, en siksi, että kyse olisi omasta uskostani vaikka Jeesukseen ja Jumalaan loppujen lopuksi uskonkin. Pyrin korostamaan yksilön halua seurata totuutta. Voi olla, että jonkun totuus eroaa minun totuudestani, se on ok. Vääryyksiä tapahtuu puolin tai toisin.
Vaihe 1: Argumentin esittäminen
Vaihe 2: Subjektiivinen merkitys 1 vs Subjektiivinen merkitys 2 eli äärimmäisten vastakohtien vertailu. Vastakohtien pitää sopia argumentin kontekstiin. Argumentaatiotilanteen suorittaa yksi yksilö.
Vaihe 3: Totuus-attribuutti osoittaa jomman kumman merkityksen toimivammaksi, ja siten muodostaa objektiivisen näkemyksen.
Vaihe 4: Yksilö toteaa objektiivisen merkityksen ulkomaailmaan totuutena, kirjoittaen tai puhuen tai miten vaan.
Jordan B. Peterson:
https://www.youtube.com/watch?v=i1e2DfwN5oQ&t=73s
Tässä hän selittää kristinuskoon nojaten saman asian.
"Sana joka tulee lihaksi/Jumalan sana, eli maanpäällinen Jeesus" on se, joka muuttaa kaaoksen järjestykseksi.
Kaaos on Petersonille määritelmä, joka kuvaa vastakkaisten merkitysten aiheuttamaa tilaa.
Järjestys on totuuden ääneen sanomista, joka perustuu vertailussa tapahtuneeseen havaintoon totuus-attribuutin kautta.
Esim: Vasemmisto ja Oikeisto riitelevät yhteiskunnassa (yhdessä kaaos, eli 2 vastakkaista merkitystä) ja henkilö X, joka on individuaali eikä välitä kummastakaan, koska hän seuraa totuutta, tulee ja sanoo kuinka asiat on. Silloin hänellä on ohjaava asema rauhantekijänä.
Mitä Jeesus teki
Hän omisti maanpäällisen elämänsä tämän kaavan opettamiseksi ihmisille. Hän, kolmiyhteisen Jumalan "poika"-persoona, antoi opetuslapsilleen kyvyn olla "poika"-persoonan kaltaisia, kristuksenkaltaisia: Hän puhui totta ja käski muiden puhua myös totta. Lisäksi hän käski kaikkien uskoa Jumalaan.
Uskominen on henkilökohtainen kysymys, mutta se ei vie pois sitä seikkaa filosofisella foorumilla (varsinkin, kun Nietzsche itse halusi lähteä argumentaatiotilanteeseen raamatun kontekstissa), että totuuden puhumisen konsepti, logos, sanan tuleminen lihaksi, on pätevä vasta-argumentti Nietzscheä vastaan, koska Jeesuksen opetukset ovat jo valjastaneet Nietzschen ubermenschin:
Individuaali, joka puhuu totuutta kaaoksen keskellä on uusien arvojen esille tuoja ja niiden kantaja, ubermensch.
Nietzschen argumentti ihmisen olemisesta itse Jumala käy siis yhteen Jeesuksen vuorisaarnan opetusten kanssa, koska Jumala on luonut ihmisen "kuvakseen" ja Jeesus on luonut :
"Blessed are the peacemakers, for they shall be called children of god". Tämä tarkoittaa juuri tätä individuaalia, joka puhuu totuutta kaaoksen keskellä. Kristillinen ubermensch, esim. Martin Luther King.
"The Jews answered him (Jesus), saying, For a good work we stone thee not; but for blasphemy; and because that thou, being a man, makest thyself God. Jesus answered them, Is it not written in your law, 'I said, Ye are gods?' If he called them gods, unto whom the word of God came, and the scripture cannot be broken..."
John 10:33-34
Vasta-argumentti: Eikö ubermenschin pitänyt tuoda uudet arvot god is deadin aiheuttamalle nihilismille, kun kristinusko romahtaa länsimaissa?
Kyllä. Mutta kaikkien ubermenschien toimintamekanismi on jo eritelty Jeesuksen opetuksissa (tosin niin myös aiemminkin, erittelen tässä myöhemmin syyt miksi Jeesuksen tapa on mielestäni oikea). Ja nyt esim. Jordan B. Peterson, on valjastanut youtube-kanavallaan tämän tietämyksen yli 400 000:n ihmisen käyttöön. 400 000 hypoteettisesta Martin Luther Kingiä, 400 000 kristuksenkaltaista.
Tätä Jung myös sanoi: Uusien arvojen sijaan voimme palata takaisin vanhoihin. Peterson otti aika hyvän kopin Jungista.
Nietzschen ajattelumekanismi
Nietzschen kaava hänen kritiikissään kristinuskoa kohtaan tuntuu olevan tämä:
Vaihe 1: Argumentti x Vaihe 2: Subjektiivinen merkitys 1 vs Subjektiivinen merkitys 2 Vaihe 3: Vääristynyt totuus-attribuutti ja totuus-attribuutti määrittävät objektiivisen merkityksen. Vaihe 4: Nietzsche toteaa ulkomaailmaan välillä vääriä ja välillä oikeita merkityksiä.
Nietzschen sekoaminen
Sekoamiseen vaikuttavat tekijät:
Fyysiset: Syfilis, Hevonen, Sairaudet Henkiset: Dostojevski, Totuuden attribuutin havainnointi subjektiivisen merkityksen kautta, Ymmärrys siitä, että hän on väärässä Strategiset: Hypoteettisesti on mahdollista, että hän esitti sekoavansa, koska ymmärsi olevansa väärässä, ja hänen syfiliksensä/fyysinen olotilansa meni niin huonoksi, että hän muutenkin joutui poistumaan parrasvaloista
Hän ymmärsi elämäntyönsä jälkeen, että nihilismin ratkaisu piilee totuudessa, joka on sidonnainen kristinuskon (halusi siihen uskoa tai ei) sanomaan "poika"-persoonasta, Jumalan pojasta, joka tulee pelastamaan tilanteen (hänen oppinsa kanavoivien uskovien ihmisten kautta vähintään, jos ei itse halua uskoa hänen paluuseensa, minä itse uskon) ja näyttämään totuuden tien kaaoksen keskellä. Hänen itse luomansa ubermensch oli hän itse kokoajan, koska hän oli kokoajan ollut "poika"-persoonan kuva, kristuksen kaltainen, tosin polulta eriytynyt. Hän oli vahingossa luonut itse entiteetin, ubermenschin (joka oli jo olemassa Jeesuksen oppien kautta, mutta nyt käsitteellistettiin Nietzschen oman käsitteen kautta), joka voi toimia vastuksena Jeesuksen opeille, koska kristinusko oli hänen kontekstissaan hiipumassa lännessä. Eli hän tavallaan pahensi tilannetta itse.. Ja aiheutti samalla tekosyyn oikeuttaa mm. postmodernismi.
Tämän takia sekoilukommentit "I was the crucified one" ja "I am dionysos" toimivat hätäviesteinä esittämään, että kaikki hänen filosofiansa perintö on jo kristinuskossa itsessään.
Ja kyllä, tiedän, ettei Nietzsche pitänyt kristinuskon "uhrautumiselementistä", mutta kuten olen eritellyt, hän ei selvästikään ymmärtänyt totuuden aspektia sitä analysoidessaan. Ilman subjektiivisten merkitysten välissä piilevää totuutta ei ole muuta kuin se häntä niin vainonnut nihilismi. Siksi kristinusko on vieläkin lännelle tärkeä. Halusi siihen uskoa tai ei.
Jordan B. Peterson on argumentoiden esittänyt, että nietzscheen vaikutti sekoamisen kynnyksellä Jungin "Hero"-arkkityyppi.
Jung on määritellyt "hero"-arkkityypin edustajaksi Jeesuksen teoksissaan.
Nihilismi ja Post-modernismi
Nietzsche oli subjektiivisen merkitysten viljelyllään vahingossa myös ennenaikainen Post-modernisti. Liitän post-modernistisen yliopistoagendan vahvasti myös sosiologian, feminismin, transhumanismin ja sukupuolen tutkimuksen tieteenaloihin. Post-modernistisen tutkimustyön kaava on hyvin nihilistinen:
Vaihe 1: Argumentti X Vaihe 2: Subjektiivinen merkitys 1 vs Subjektiivinen merkitys 2 Vaihe 3: Kaikki subjektiiviset merkitykset todetaan yhtä päteviksi Vaihe 4: Etsitään muita indikaattoreita kuin totuus-attribuutti objektiivisen merkityksen määrittämiseksi. Vaihe 5: Todetaan merkitys ulkomaailmassa. Muiden silmissä se näyttää hulluudelta:
Esimerkkejä (kaikki helposti tutkittavissa, jos halua on, erittelen tässä nyt vain kuvin):
https://twitter.com/BennSteil/status/922866015796592641
https://twitter.com/SteveStuWill/status/768938563731763201
Tässä Jordan B. Peterson kanadassa taistelemassa Social Justice Warrior Post-modernisteja vastaan, kun hän ei suostunut hyväksymään sananvapautta rajoittavaa valtion lakiesitystä, jolla ihmisiä oltaisiin pakotettu käyttämään trans/muunsukupuolisista ihmisistä heidän haluamaansa pronominia. Akateeminen argumentaatiokynnys suorastaan loistaa post-modernistien keskuudessa:
https://www.youtube.com/watch?v=O-nvNAcvUPE
Saako hän mielestänne professorina hyvän ja reiluun argumentatiivisen kohtelun kontekstissa?
Lisäksi, tässä hän keskustelee NIISTÄ NIIN MONTA KERTAA JO MAINITSEMISTANI KESKILUOKKAISISTA VIHREISTÄ MARXISTIPROFESSOREISTA, JOTKA VAIVAAVAT HUMANISTISTA TIEDEKUNTAA YMPÄRI MAAILMAA.. Ja vielä Camille Paglian (yksi tunnetuimmista feministiprofessoreista maailmassa, ja samalla World TOP 100 Intellectuals-listan jäsen, ja vielä samalla lesbokin hän on.. Korostan siksi, että hänellä jos jollain ei olisi syytä hyökätä vihreitä marxistiprofessoreja vastaan, mutta hän tekee sen silti! Miksiköhän? Ei tämä konteksti voi selvitä sillä, että te hypoteettiset kriittiset lukijani, ette jaksa katsoa.)
https://www.youtube.com/watch?v=v-hIVnmUdXM
Post-modernistisen ajattelun suhde tieteeseen: "Ateistit" tuhoavat ateistit
On mielenkiintoista, että monet näistä nihilisteistä, ja niistä muista ryhmittymistä, moni kuitenkin nojaa ateismiin ja darwinismiin:
Miten elämä voi olla merkityksetöntä, ja samalla evoluutioteoria pätevä silloin, kun tieteelliset faktat ovat sosiaalisia konstruktioita niin kuin ekassa kuvassa todetaan?
Tässä vielä lisää:
https://www.ischool.utexas.edu/~l38613dw/website_spring_03/readings/ScienceSocialConstruct.html
Nyt kun peilataan siihen, että erittelen Totuuden attribuutin TIETEEN JA USKOMUSTEN yläpuolelle, ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan?
Tuntuu, että nämä ns. "epätieteet", mistä olen jauhanut monessa eri postauksessani, aiheuttavat enemmän hallaa tieteelle, kuin uskolle:
Nietzschen "God is dead"-lause:
Ihmiset lopettavat uskomisen Jumalaan, mikä johtaa länsimaisen sivilisaation tuhoon. On mielenkiintoista seurata, että jopa ateistit tällä hetkellä tarvitsevat Jeesuksen oppien seuraamista ja kristinuskoa, vähintäänkin sen takia, että selviämme tästä yhteiskuntapoliittisesta tilanteesta. Mutta kuten aiemmin erittelin, totuuden löytäminen, on kristinuskon oppien varassa länsimaissa. Sillä jos individuaalin henkilö joka jahtaa totuutta katoaa, jäljelle jää nihilistiset vasemmistolais-humanistiset tiedelaitokset, jotka rappeuttavat tiedettä itsessään.
Ihan vain tieteen selviämisen näkökulmasta olisi tärkeää, että kristinuskon asema tieteissä tuotaisiin takaisin, koska tieteen homogenisoituminen näkyy näissä aiemmin erittelemissäni feminismin, postmodernismin, gender studies-opintojen ja sosiologian maailmassa.
Vai keksittekö Nietzschen kautta nihilismin aiheuttamalle aukolle jonkin muun tukoksen, joka samalla säästää tieteen? Vaihtoehtoja ovat:
A) Islam B) Tiede rappeutuu lisää nihilismin C) Nietzschen ubermensch, jonka erittelin turhaksi, koska kaikki aidosti toimivat ubermenschit, jotka seuraavat totuutta rehellisesti, seuraavat Jeesuksen opetuksia, halusivat itse uskoa tai eivät.
Turkissa, joka ei tietenkään länsimaa toisaalta ole, Islamin kautta evoluutioteoria heitettiin jo pois.. Kristinusko ei ole sentään kenellekkään sitä tehnyt.. nykyajassa.
https://www.economist.com/news/europe/21729784-out-goes-evolution-comes-islamic-piety-and-loyalty-regime-decline-turkish?fsrc=scn/tw/te/bl/ed/thedeclineofturkishschools
Miksi Totuuden attribuutin yläpuolella on Jumala ja miksi tiede ja uskonto ovat mielestäni tasa-vertaisia
Kun esitän tiedettä uhkaavan post-modernismiin nojaten totuuden attribuutin uudeksi ylimmäksi määrittäjäksi, voidaan havaita, että se tarkoittaa näitä asioita:
Totuuskaavaa pitää käyttää välineenä, joka "puhdistaa tieteen ja uskomukset" valheista.
Se, missä kaikki "totuudet" käyvät yhteen, on Jumala. Yksittäinen henkilö ei voi yksin määrittää kaikkia totuuksia, koska niitä syntyy lisää. Yksilö ei voi myöskään varmuudella eritellä toisen yksittäisen henkilön määrittämiä totuuksia absoluuttiseksi, koska voi olla, että subjektiiviset merkitykset eivät ole olleet neutraaleja yksilön näkökulmasta. Ei voida myöskään sanoa, että yksilö voisi tietää kaikki totuudet. Tämä on henkilökohtainen syy uskolleni: Totuuden Yläpuolella on siis Jumala, jolloin voin nöyrtyä ja keskittyä totuuden etsimiseen yksittäisten totuuksien oikeuttamisen sijaan (mikä on tieteelle ominaista: Esim. tietty professori jää tutkimaan tiettyä asiaa.. Mikään ei tietenkään estä sitä mahdollisuutta, että professori samalla ajattelisi kokonaiskuvaa)
Jos Tiede luo kokoajan uusia totuuksia, mikä estää niitä rappeuttamasta vanhaa totuutta, joka voi olla loppujen lopuksi totta? Tämän takia tarvitaan uskontoa, joka ylläpitää totuuden ajatusta. Uskonnot ovat totuuden aspektin valjastajia, mutta niiden ja tieteen yläpuolella on äärimmäinen totuus, jonka yläpuolella on Jumala.
Esim. voisin hyvin uskoa evoluutioteorian ihmisen kontekstissa absoluuttisesti, koska se ei sinänsä ole ristiriidassa uskonnon kanssa: Jumala olisi voinut luoda maan käyttäen luonnollisia elementtejä.
Kuitenkin totuuden tieni ei voi hyväksyä evoluutioteoriaa täysin, koska sille ei ole fyysistä todistetta. Minulle ei ole näytetty yhtä kappaletta ihmisen evoluutiota mikroevoluutiosta makroevoluutioon. Tämä tuntuu totuuskaavani mukaan historiallis-poliittiselta tavalta venyttää totuutta niin kauan, että asiasta voidaan varmistua:
"Evoluution tapahtuminen kestää x vuotta"
En ole nähnyt evoluutiota, siten en voi sitä täysin hyväksyä. Tämän sanominen on siis kontekstissani totuus.
Samalla tavalla joku tietty henkilö voisi vääristää uskomuksia, ja siten argumentoida niiden olevan absoluuttista totta väärin perustein.
Evoluutiosta sanotaan myös nykyään kasuaalisti, että "no voi etkö tajua, se on evoluutiota". Kaikki oikeutetaan suoraan. Se näyttäytyy minulle miltein uskonnollis-fanaattisena elementtinä.
Historian saatossa voidaan selvästi havaita, että uskonnon ja tieteen kamppailu on kestänyt aikansa.. Tämä moderni feminististen/postmodernistisen/sosiologisten ja sukupuolentutkimukseen sidonnaisten tutkimuskuntien aiheuttama kriisi onkin osittain seurausta tieteen homogenisoitumisesta.. Uskonnon vaikutus on pyyhitty pois. Kaikki vastustajat ovat joko "kreationisteja", omaan uskontoonsa, oli se mikä tahansa, narahtaneita tai idiootteja.
Mikä Jumala on sitten se oikea Jumala, ja miten se määritellään
Totuuden seuraaminen on tärkeää tässä: Valheellisen informaation havainnointi totuuskaavan periaatteen mukaan.
Olen esimerkiksi itse havainnoinut monien uskontojen perustuvan Anima Mundi-ajatteluun, ajatteluun maailmankansalaisuudesta ja maailmansielusta.
Anima mundi on mielestäni ns. kommunismin, sosialismin ja totalitarianismin ja marxismin jonkinsorttinen historiallinen esiaste. Ajatus kaiken yhtenäisyydestä ja siitä, että olemme vain yksi entiteetti kuvastaa tätä. Anima mundin ongelma uskonnoissa on se, että se on kuin muinainen Rooma odottamassa aiemmin esittelemääni totuutta puhuvaa individuaalia: Kuka estää yksilöä rikkomasta valtiota, joka on maailma?
Anima mundiin sidonnaiset uskonnot, ja myös filosofiat kuten stoalaisuus, suorastaan odottavat yksittäisen individuaalin totuuden puhumista ja siten koko järjestelmän murtumista. Sen takia siihen sidonnaiset uskonnot ovat mielestäni väärässä. Lisäksi anima mundiin sidonnaiset uskonnot ovat usein useita Jumalhahmoja omistavia:
Esim. Hindulaisuus: Miten totuus voi olla mahdollinen, kun totuuden määrittäjät voivat hypoteettisesti polarisoitua ja jakautua eri "heimoihin", vaikka kaikki olisi alkunsa yhdestä pisteestä.
Lisäksi anima mundia vaivaa ajatus siitä, että kaikki on yhtä:
Esim. Gandhin retoriikka tai John Lennon: Gandhi kanavoi Jeesuksen esimerkkiä, vuorisaarnaa, rakkauden kaksoiskäskyä ja "käännä toista poskea"-lausetta oman uskontonsa kautta:
We should dispassionately think where we are drifting. Hindus should not harbour anger in their hearts against Muslims even if the latter wanted to destroy them. Even if the Muslims want to kill us all we should face death bravely. If they established their rule after killing Hindus we would be ushering in a new world by sacrificing our lives.
Taustalla oleva ajatus kuoleman kohtaamisesta urheasti johtuu anima mundista:
Seuraako gandhi Jeesuksen mallia oikein, kun hän käskee muiden kohdata kuoleman urheasti? Toisaalta voidaan argumentoida, että hän seuraa itse Jeesuksen esimerkkiä. Mielestäni Jeesus totesi vain hänen olevansa tie, jolloin yksilö vastaanottaa jo hänen esimerkkinsä ilman suurempia käskyjä. Ongelma on siinä, että Gandhi toimii tässä mielestäni auktoriteettina, joka käskee muita, eikä niinkään näytä esimerkkiä. Hänen henkilöhistoriaansa perehtyneet tietävät, että hän sitten loppujen lopuksi seurasi esimerkkiä..
Lisäksi maailmankansalaisuuden ajatus vaivaa anima mundi-ajattelua yhteiskuntapoliittisella tasolla: Esim. Stoalaisuuden maailmankansalaisuus on hyvin nähtävissä modernissa yhteiskunnassa vasemmistossa:
Maailmankansalaisuuden ajatus vasemmistossa tulisi kanavoida yksittäisen maan kautta: maailmankansalaisuus sinänsä ei ole paha asia, mutta utopistinen unelma yhdestä valtiosta, joka on maailma itsessään, murtuu aina. Ehdottaisin siis vasemmistolaisille maailmankansalaisuuden kanavointia niin, ettei siitä ole haittaa oman yksittäisen maan kontekstissa. Tällöin heistä tulisi mainitsemiani individualistisia totuuden puhujia, jotka eivät olisi enää sidonnaisia ideologioihin.
Vastavuoroisesti sama pätee oikeistolaisiin, jotka ovat liikaa kiinni omassa maassaan: On hyvä, että oma maa kiinnostaa, mutta totuuteen kiinni pääsemiseksi pitää tiedostaa muutakin. Individualismi on oikea tie.
Lennonin kontekstissa tulee mieleen Imagine-laulu: Hän yrittää napata samaa totuutta mistä minä puhun, mutta hän ajaa tässä kontekstissa anima mundia loppujen lopuksi, eritellessään aluksi eri aspekteja, kuten:
"Imagine there's no heaven"
"Imagine there's no countries"
"Imagine no possessions"
You may say I'm a dreamer But I'm not the only one I hope someday you'll join us And the world will live as one
"World will live as one". Hän ei näe, että hän yrittää päästä totuuteen kiinni, mutta ajaa päinvastaista asiaa.
Tässä suhteessa kristinusko (Jeesuksen opetuksiin perustuva versio siitä) on mielestäni totuuden kannalta ideaali, koska se sisältää:
Erittelemäni individualistisen totuuden puhujan rakenteen, joka kykenee aina totuutta puhumalla selvittämään minkä tahansa yhteiskunnallisen rakenteen tai dilemman. "Sana joka tulee lihaksi" on jo juutalais-kristillisessä kaanonissa, jonka menneisyyttä ei ole helppo statistisesti määrittää.
Anima mundin "parhaat" osat ilman anima mundia:
A) Ei tarvetta maailmanvaltiolle, koska usko kolmiyhteiseen Jumalaan riittää.
B) Lähetyskäskyssä ei mainita muuta kuin "tehkää kaikkien maiden kansalaiset minun seuraajikseni".. mahdollisuus maailmankansalaisuuteen, mutta se ei ole ns. välttämättömyys. Valinnanvapaus
C) Yksinkertaisesti ei ole maailmansielua, jonka alla Jumalolennot toimivat (jolloin hypoteettisesti voisi syntyä polarisaatioita) vaan Jumala.
Totuustasot ja niiden analysointimenetelmät Ohessa havaitsemiani tasoja totuuksista, niitä voi olla enemmänkin maailmassa. Erittelin myös tärkeitä filosofeja tasoille, missä näen heidän itse olleen. Ongelmaksi totuuksien kanssa tekee myös se, että joka tason molemmissa näkökannoissa voi olla osatotuuksia.. Esim. tiettyä ideologiaa oleva henkilö voi olla oikeassa arkipäiväisessä asiassa, vaikka hänen ajamansa ideologiansa olisi väärässä.
 Jumala (Isä, poika, pyhä henki) Ymmärrys väärästä Raja (Jumalani, Jumalani miksi hylkäsit..) Väärä Yhteys (Nietzsche sekoaa) Yhteys Väärä totuus Totuus (Maanpäällinen Jeesus) _(Nietzsche)__________ Totuus oletusarvona Hyvä ja Paha (Nietzsche, Jung) Tiede ja Uskonnot (Nietzsche, Jung) Vasemmisto ja Oikeisto: (Rand, Marx) Sosialismi vs Kapitalismi: (Rand, Marx) Ideologiat ja arvot sotivat kauttaaltaan Yhteiskunta (marx, rand) Politiikka (rand, marx) puolueet Ryhmät Yksilö 
Miksi Rand
Randin Objektivismi antaa kyvyn havaita politiikkojen liikettä ja siten vaikuttaa totuuden observoimiseen:
Esim.
Itsekkyys on hyvä, epäitsekkyys on paha.
Donald Trump: Emme hyväksy pariisin ilmastosopimusta Demokraatit: Pakko hyväksyä, maailma kärsii muuten Donald Trump: Emme hyväksy. Vetäydyn sopimuksesta Demokraatit: Älkää huoliko, te muut, me hoidamme Trumpin osan Donald trump: Noniin, nyt amerikka hoitaa selvästi osansa ilmastokysymyksissä, kun sain Demokraatit jumiin heidän omaan peliinsä. Jos he lopettavat olemasta auttavaisia, he eivät itse kestä omia arvojaan ja joutuvat näyttämään sen julkisesti, ja sitten he häviävät.
Eli trump siis kykenee pakottamaan randin avulla vasemmiston toimimaan vasemmistojen arvojen mukaan tilanteessa, jossa heitä voi kiristää heidän omilla arvoilla.
Toinen esimerkki:
Donald Trump: Hillary on kiero nainen Hillary on hiljaa Donald Trump: Katsokaa nyt, kiero nainen ei sano mitään.
A) Miksi Donald Trump haukkuisi vastustajansa, jos hän ei siitä mitenkään hyötyisi? Tämähän olisi poliittinen itsemurha. Siten voidaan olettaa, että hän aidosti tarkoitti sitä.
B) Miksei Hillary kommentoi. Onko hän sittenkin kiero nainen?
C) Koska Hillary ei kommentoi, hillary on tilanteessa, missä hän agitaatioon reagoidessaan todistaa muille olevansa kiero nainen, mutta samalla jos hän ei kommentoi, tausta-ajatus kieroudesta jää voimaan.
Tämä on randin filosofian poliittinen käyttötapa. Sitä voidaan myös käyttää yleismaailmallisesti missä tahansa kontekstissa sosialistista tai vasemmistolaista puoluetta vastaan. Vasemmiston tai sosialistien on pakko totella, tai muuten he paljastavat itsensä poliittisessa pelissä. Siksi poliittisten totuuksien kannalta hänen filosofiansa ymmärrys on välttämätöntä.
Miksi Marx
mahdollistaa totuuksien havainnoinnin ja vertailevan tutkimuksen yksilötasolla peilaten eri yhteiskuntaluokkien välillä. Tämä on välttämätöntä totuuskaavan toimivuuden kannalta.
Miksi Jung
Subjektiivisten merkitysten havainnoimiseksi neutraalisti tarvitaan irtautuminen ideologioista itsessään, jolloin psyykemallista ja sen ymmärtämisestä on hyötyä. Lisäksi yksilö, joka etsii totuutta on samalla yksilö, joka pienentää Varjoaan jungin termein.
The end. Varmaan teen jotain yksittäisiä tarkennuksia pienempiin asiakokonaisuuksiin myöhemmin. Tämä oli vähän tämmöinen Grand slam. Toivottavasti saatte jotain irti.
submitted by SuomenKartsa to Suomi [link] [comments]


2017.08.17 17:45 SuomenKartsa Vihreät, Jung, Feminismi, Animus/Anima

Pohdiskelin tänään Jungin Animus/Anima konsepteja. Korostan taas kerran, että tämä on pohdiskelua. En ole tietoisuuden patri(tai matri)arkka. En tiedä kaikkea :D
Löysin tämän linkin (jonka perustelen kuuluvaksi suomi-redditin kontekstiin englannin kielestä huolimatta siten, että se liittyy pohdiskeluuni, jota kirjoitan suomeksi suomi-redditissä)
Jungin lukemisestani on sen verran aikaa, etten ala erittelemään mikä on kirjoittajan itse sovellettua ja mikä on täyttä absoluuttista jungia. Jos joku haluaa spesifioida niin mikä ettei.
http://www.dijg.de/english/true-masculine-feminine-c-g-jung-anima-animus/
Tämä ei ole hyökkäys kenenkään seksuaalisuutta vastaan. Homoseksuaalisuus sattuu olemaan artikkelissa kantava teema. Eikä provosoimisyritys. Minua kiinnosti artikkelissa Jungin konseptien relaatio feminismiin yleisellä tasolla. Tässä pari kappaletta, jotka olivat mielestäni kiinnostavia:
"Thus, an otherwise highly rational, controlled, perhaps “macho” man, who falls into a fit of sentimentality or pique (however briefly or drawn-out), Jung describes as having unconsciously1 become “anima-possessed.” Possessed, that is, by a “feminine self” that is relatively primitive and undeveloped. Similarly, an otherwise compliant, even subservient woman, who suddenly develops a set of fierce, inflexible, largely unsubstantiated opinions, Jung describes as having unconsciously become “animus-possessed.” Possessed, that is, by a “masculine self” that is relatively primitive and undeveloped.
Jung’s comments about homo-sexuality are consistent with this model. He describes (many) male homosexuals as “identified with the anima” (a state of more-or-less permanent “possession”). By this he means that they have rejected an open identification with masculinity, and have adopted instead a feminized identity. (And similarly with respect to the animus for many female homosexuals.) Homosexual cure, in his view, comes about by establishing a relationship to, rather than an identification with, the anima or animus.2 There are numerous examples of Jungian analysis successfully treating homosexuals."
Kun tätä lähdetään analysoimaan feminismin kannalta, havaitsen relaation esimerkiksi feministinaisten maskuliinisuuden ja feministimiesten feminiinisyyden välillä, kun niitä peilataan kappaleissa mainittuun "anima/animus-possessed"-konseptiin.
Onko feminismi vain epävarmojen ihmisten yritys oikeuttaa epävarmuutensa? Mikä on jungin konseptien, varsinkin "anima/animus-possessed"-konseptin relaatio kun niitä peilataan esimerkiksi vasemmistolaisten humanistis-yhteiskuntatieteellisten suuntauksien, kuten Queer-teorian, Women's studies, Feministisen teorian ja muiden vastaavien historiaan ja yleismaailmallisen syntymisen kontekstiin?
Jos lähdetään vielä foliohattuilemaan, niin esimerkiksi feminiinisten miesten ja maskuliinisten naisten oikeuttaminen yhteiskunnassa tuntuu olevan iso liikkuva teema nyky-aikana.. (Tosin näitähän on ollut iät ja ajat, kyllä minä sen tiedän. )
Mutta se justifiointi ja "pr-kamppanja" mitä nykyaikana heilutetaan tuntuu olevan jollain mittakaavalla ristiriidassa siihen nähden, että feminiinisiä miehiä ja maskuliinisia naisia on ollut (anteeksi toisto) aiemminkin.. Ei tämä ole mikään new invention.
Pyritäänkö sillä juuri artikkelin mainitseman "Anima/Animus-possessed"-tilan jatkuvaan ylläpitämiseen, jolloin miesten "miehistyminen" ja naisten "naisellistuminen" estetään yhteiskunnallisella tasolla?
Toki voidaan argumentoida, että feminismi tarjoaa muutakin.. Totta, mutta universaalilla tasolla näiden asioiden oikeuttaminen tuntuu olevan sidoksissa feministinaisten tahtoon olla jotain muuta kuin kotirouvia, ja feministimiesten tahtoon olla jotain muuta kuin alfauroksia.
Feminismi tuntuu tästä näkökulmasta kyseenalaistettavalta humanistis-ateistiselta pseudo-kristillis-avioliittomaiselta yritykseltä tuottaa kypsä aikuinen mies/nainen jungin menetelmin, jolle annetaan kuitenkin loppujen lopuksi syy oikeuttaa oma epävarmuutensa.
Peace and no hard feelings. Jos triggurdz, niin trigurdz. Ei ollut tarkoitukseni.
submitted by SuomenKartsa to Suomi [link] [comments]


2017.05.08 03:39 kotkarankki Rankkikotkan BDSM-seikkailun kootut meriselitykset

Parhaimmatkin suunnitelmat ovat kuin satulinnoja rantahietikolla. Heti kun aalto lyö rantaan ne murenevat palasiksi. Sattuma puuttuu aina peliin. Vain päämäärillä on merkitystä ja niitä kohden pitää työskennellä. Elämä on säveltämistä. Lapsuuden ajan traumat seuraavat aikuisuuten. Kaikissa meissä asuu ääni joka kehottaa ylittämään itsemme. Se tekee hyvistä miehistä hirviöitä. Sitä pitää tarkkailla. Ja meitä pitää tarkkailla. Ja meidän pitää tarkkailla muita. Pitää olla rehellinen ja avoin. Fake it till you make it. Viikatemies ei noudata aikataulua ja niin katoaa mainen kunnia. Ei minulla ollut aavistustakaan että minussa oli jotain vialla.
Olen saanut seksin suhteen pelkkää huonoa palautetta heti alkutaipaleelta asti. 10 vuotiaana hypistelin tätini sukkahousuja ja huomasin oudon reaktion housuissani. Kerrottuani tästä koulussa terveydenhoitajalle tai kuraattorille kavalsivat he minut vanhemmilleni. Isäni ei ollut väkivaltainen ihminen. Hän hakkasi minut päästyäni kotiin. Välimme eivät ikinä olleet samoja.
Hän ei ollut huono ihminen mutta teki virheitä kuten kaikki muutkin. Lapsuuteni oli tähän asti ollut erittäin onnellinen ja perheemme tiivis. Liian tiivis. Isäni oli huippukunnossa. Vaikka ikä jo hieman painoi lenkkeili hän 30 kilometriä päivässä. Äitini kertoi että isä tulee takaisin sairaalasta viikon kuluttua. Viikon kuluttua en voinut enää kommunikoida isäni kanssa. Haimasyöpä on perkele. Olin 13.
Maailma kaatui päällemme ja suku kävi kimppuun. Äitini piti yksin linnaketta pystyssä. Olen aina rakastanut ja kunnioittanut naisia. Äitini oli vahva nainen. Huomattuani että rakastan myös miehiä menin tätä äidilleni kertomaan. Hän tutki laskuja keittiön pöydän ääressä: "Poikani, maailma kaatuu päälle ja kaikki käyvät kimppuun. Älä huolehdi. Minä kyllä pidän linnakkeen pystyssä. Ainakaan sinä et ole homo". Siitä asti olen ollut kaapissa.
En itkenyt kyyneltäkään isäni hautajaisissa. Vannoin pyhän valan että en salli itselleni rakkautta. En salli ketään elämääni. Ketään ei voi rakastaa kuin mies sillä he joko kavaltavat sinut, lupaavat sinulle asioita joita eivät voi pitää tai kuolevat. Itsesuggestion voima on uskomaton! Olen kasvattanut itseni siitä lähtien yksin.
En minä tynnyrissä ole kasvanut. Olen minä elänyt täyttä elämää. Olen lentänyt siperian halki kun virolainen merimies osoitteli minulle vankileirejä joihin suku on haudattu. Melkein kuolin armeijassa. Olen uinut monissa merissä. Olen tinkinyt marokkolaisessa basaarissa ja ostanut sahramia Tunisiasta. Olen juonut viiden tuhannen markan pullollisen viiniä Tokion kattojen yllä. Lukenut hyllmetreittäin historiaa. Kieltäydyin palveluksesta oikeastaan vain siksi että pääsen kokemaan vankilan ilman rikosrekisteriä. Olen kalastanut haita ja hävennyt sitä myöhemmin. Eksynyt pimeään kaivokseen. En ole koskaan maksanut seksistä. Salakuljetin animea tullin läpi ja narahtaessa maksoin 20 kilomarkan sakot käteisellä samoin tein pois. Yritimme tulla ryöstetyksi Amsterdamissa. Olen ryypännyt kymmenillä eurooppalaisissa rautatieasemilla, sammunut väärään junaan ja löytänyt itseni väärältä puolelta Eurooppaa. Olen vahingossa mennyt kaksi kertaa homobaariin kavereiden kanssa ja minua on hävettänyt niin. Olen herännyt krapulasta oudossa maassa, oudossa kaupungissa ilman valuuttaa ja kielikykyä. Matkustin kuusivuotiaana yksin metrolla pitkin Lontoota. Tuhannen euron autoni hajosi matkalla Auswitziin ja jatkoimme jalan läpi Euroopan kännissä kuin käki. Reggae bändi ei pysynyt tahdissani. Olen juonut niin paljon viinaa että minun pitäisi olla kuollut. En ole viitsinyt humaltua siitä pitkään aikaan. Tupakan polton lopetin seinään eikä edes tee mieli. En halua hengittää savua keuhkoihini. Seisoin Äitini rinnalla kymmenen ihanaa ja tuskaista vuotta kun hän sairasti ja kuoli enkä uskaltanut vieläkään puhua.
Aina minä olen rakastanut elämää. Mutta olen elänyt säästöliekillä.
Itseään vihaavan kaappihomon deittiskene on aina ollut ihan perseestä. Naisille ei uskalla puhua seksistä kun ei voi olla oma itsensä sen suhteen. Muuten kyllä juttu luistaa, ei siinä mitään. Olen ollut vain ammattilainen välttelemään aihetta. Kymmenen vuotta menee selibaatissa heittämällä. Mutta on minullakin tarpeita. Jos haluttaa niin porno pyörimään ja homma on puts. Sitten voi keskittyä tärkeisiin asioihin elämässä kuten tomaatin kilohintaan ja 7-vaiheisen hilavitkuttimen kierteiskäämin variaabelin differenssipotenttiaalieroon kuivassa ilmanalassa.
Kyllä tälläisellä mennään helposti hautaan asti. Ei tunnu missään. Minulla oli suurinpiirtein kaikki valmiina. Rakennuspalikat muuraamista vaille kasattuna. Sitten hän kysyi että alistaisinko häntä hieman. Alistaisinko häntä? No pääseepähän panemaan. Kiinni veti! Onko hullumpaa kuultu. Hmm. Hmm-mm. Ei saatana, onko minulla nyt tälläinen BDSM juttukin? En minä ole hirviö, asiasta pitää ottaa selvää.
Alkaa panettamaan ihan oudolla tavalla. Hyvin oudolla tavalla. Ei minulla ollut aavistustakaan että minussa on jotain vialla. Jos tunne-elämän ja seksielämän kanssa ei ole mitään päällekkäisyyttä on kuin asuisi taidegalleriassa jossa ei ole valoja. Käsikopelolla joutuu kulkemaan tyhjissä käytävissä. Sitten joku vähän tönäisee ja kätesi osuu valokatkaisijalle. Hups.
Sessio myöhemmin, mutta sitä ennen treffit. Panettaa, mutta ajatus on muualla. Virhe. Ai helvetti, se on vieläpä lahtivalas. Ei minulle koskaan ennen ole näin käynyt. Itken vähän. Melkein oksennan kun tyydytän hänet. Vihaan itseäni.
Sessio lähenee ja ajatus kirmaa. Hommakin toimii ihan niin kuin ennenkin. Sattuma puuttuu peliin. Auto hajoaa. Elämä on säveltämistä. Lähden hakemaan miestä. Tapaamme julkisesti ja juttelemme. Oloni on mitä rennoin. Ei kauhean hyvän näköinen, mutta jotain hänessä on. Hampaatkin vinot. Ei tyhmä mies lainkaan. Kertoo voikapinasta ja näytän hänelle Suomi Vuonna 1918 kirjan jonka toinen pääty on värjätty punaiseksi. Ymmärtää heti vitsin. Ei tyhmä mies ollenkaan. (huom! Ihan oikeasti sähläsin yhteystiedot kuin teinityttö. Jos joku tunnistaa, niin sanokaa että saa ottaa yhteyttä. En minä ihan totaalinen mielipuoli ole).
Pikainen sessio.
Kun hän lähtee hajoan. Tiedän että seksuaali-identiteettini on muuttunut iäksi. Olen kasvattanut itseni 13 vuotiaasta lähtien. Olen ennenkin nostanut itseni ylös lattialta. Tiedän mitä pitää tehdä. Jos en toimi, tuhoudun. Katson syvälle peiliin. Kohtaan demonin yksi kerrallaan ja lyön ne maan rakoon. Internet on avuksi. Tunnen itseni. Olen sinut itseni kanssa. Kuulun itselleni.
Mutta olen edelleen sirpaleina. Tämä on tilaisuus jota olen odottanut. Tartun hetkeen. Viritän ansan. Olen 13 vuotiaasta tiennyt että itsesuggestion voima on valtava. Se on uskomaton! Se on harpyija-ansa ja on niin kovin kieroa peliä.
Asetan itseni syötiksi. Sellainen joka on aina käynyt kimppuuni mahdollisesti näkee sen ja iskee. Aion antaa hänelle valtaa ja kun hän sitä käyttää aion ottaa sen pois ja rakentaa itsestäni uuden. Tämä on alhainen suunnitelma, mutta harpyijoita en sääli.
Sattuma puuttuu peliin.
Se ei ole harpyija. Syvimmät ystävyyteni olen solminut kun olen ojentanut käteni katuojaan. Tunnistan hänet heti. Miksi en olisi tunnistanut kun hän kerran on ollut aina mielessäni. Näen hänen lävitseen välittömästi. Nimikin täsmää. Kaikki. Tunnistan heti että olemme äärimmäisen suuressa vaarassa. Itsesuggestion voima on uskomaton!
Vetäydyn. Olisin aivan hyvin voinut vannoa itselleni että hän on valittuni. Ainoani. Kohtaloni. Olisin voinut tehdä itsestäni helposti hirviön. Vannon itselleni että rakastan elämää täysillä enkä koskaan mene eläkkeelle.
Kysyn neuvoa lähimmäisiltäni. Tiedän vastuuni. Jokainen on vapaa. Valtaa ei voi ottaa, sen voi vain luovuttaa. Valinnoilla on aina seuraamuksensa. Kukaan ei ole orja jos ei niin tahdo. Minä en tule koskaan omistamaan orjia. Kysyn mielipuolisen kysymyksen ja antaudun hänelle täysin. Annan avaimet elämääni. Ei tarvitse kuin olla aktiivinen. Ottaa asia vakavasti. En minä hullu ole. En minä häntä naimisiin pyytänyt. Treffeille vain, mutta vakavalla mielellä. Hyvin, hyvin vakavalla mielellä.
Hän sanoi kyllä. Uskomatonta.
Fiksut ihmiset yllättyvät aina eniten ilmiselvistä asioista silloin kun he unohtavat tämän faktan. Pidän itseäni fiksuna, joskin hieman hajamielisenä.
Todellakin näin hänen lävitseen sen profiilin kautta. Pyysin korjaamaan harhaluulojani ja hän kirjoitti minulle ainakin 10 sivua tekstiä. Loogista tekstiä. Ei toista itseään. Kirjoittaa jouhevasti. Artikuloi selkeästi. Ei ole tyhmä nainen. Hänkin on fiksu. Ei siinä tosin ollut minulle yhtään mitään mitä en olisi tiennyt jo valmiiksi.
Sanoo etsivänsä kumppania mutta etsii treffiseuraa. On sotkeutunut kuvioihinsa eikä näe. Tarjoan tilaisuuden tilaisuuden jälkeen, mutta ei osaa tarttua hetkeen. Ei ymmärrä että valinnoilla on aina seurauksia. Tietää paljon, mutta ei osaa soveltaa. Hänellä on orjamentaliteetti. Minä en tule koskaan omistamaan orjia. Harmi. Ehkä hän joskus vielä nousee tilanteen tasalle.
Vain häntä varten olisin rakentanut kaiken. Se olisi ollut minulle niin kovin helppoa ja yksinkertaista toteuttaa. Olimme kuin palapelin palaset sillä täydensimme toisiamme. Tiedän miten ollaan hyvä aviomies. Olisin emuloinut isääni, mutta välttänyt hänen virheitään. Mutta kun ei, niin ei. Väärä ihminen, väärässä paikassa, väärään aikaan. Ensi rakkauteni. Ei kiinnosta enää.
Olen 36 vuotias biseksuaali mies jolla on 13 vuotiaan libido eikä enää mitään ymmärrystä seksistä ja huimasti itseluottamusta. Olen aina mies miehen kehossa. Jos näet minut pukeutuneena hameeseen, niin silloin se on todennäköisesti meidän välillämme josko silloinkaan. Porno ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen dominoiva luonne. Minulla ei ole yhtään mitään muunsukupuolisia vastaan, mutta en pidä siitä että minut heihin sekoitetaan. En kutsu ketään ikinä transuksi. Haluan oppia tanssimaan korkokengissä. Elän täysillä enkä mene koskaan eläkkeelle. Tänään ostin bygat täysillä. Ei mennyt kuin hetki ja nyt tiedän enemmän bygista kuin koskaan. Minä en himmaile. Jos päätän laiskotella, niin laiskottelen täysillä. Tarkkaile, arvioi, päätä ja toimi. Olen sinut itseni kanssa.
submitted by kotkarankki to Suomi [link] [comments]


Minä muutun!??! PS.lukekaa deski Kaaleet - Nainen - minä itkisnkö.wmv Eeva Kilpi, runo (Sinä pieni urhea nainen...) Kaaleet - Nainen - ja jollen minä sinua saa.wmv Kokemustietoa ja vertaistarinoita podcast #1 - Minä, nainen osa1 osa 1 Kokemustietoa ja vertaistarinoita podcast #3 - Minä, nainen osa 3

Kanaanilainen nainen Uskon kilpi

  1. Minä muutun!??! PS.lukekaa deski
  2. Kaaleet - Nainen - minä itkisnkö.wmv
  3. Eeva Kilpi, runo (Sinä pieni urhea nainen...)
  4. Kaaleet - Nainen - ja jollen minä sinua saa.wmv
  5. Kokemustietoa ja vertaistarinoita podcast #1 - Minä, nainen osa1 osa 1
  6. Kokemustietoa ja vertaistarinoita podcast #3 - Minä, nainen osa 3
  7. Automusiikkia - YouTube

Skip navigation Sign in. Search Nukkumaan käydessä ajattelen: Huomenna minä lämmitän saunan, pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen, kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun ... 50+ videos Play all Mix - Kaaleet - Nainen - ja jollen minä sinua saa.wmv YouTube; LUNCH DOODLES with Mo Willems! Episode 04 - Duration: 27:10. The Kennedy Center Recommended for you. New; 27:10 ... Kaaleet - Nainen - minä itkisnkö.wmv Jhedman100. Loading... Unsubscribe from Jhedman100? Cancel Unsubscribe. Working... Subscribe Subscribed Unsubscribe 287. Loading... Tässä podcastissa Hengitysliiton kokemus- ja vertaistoimijat kertovat omista kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä, naiseudesta, ihmissuhteista ja itsetunnosta. Tämä podcast on ... Mä muutun miaksesta Gamer Maunoks. Mutta ei tuu pelkää peli videoita tulee myös muuta kuten luetaan kommentteja maistellaan kaikkea. Ja sitten mun kanavalla alkaa uusi sarja josta tulee ... Tässä podcastissa Hengitysliiton kokemus- ja vertaistoimijat kertovat omista kokemuksistaan sairauden kanssa elämisestä ja ihmissuhteista. Tämä podcast on viimeinen osa kolmiosaista Minä ...